Kirjailija Kari Matti ”Pitääkö olla huolissaan” Hotakainen (s. 9.1.1957 Pori) on tähän päivään mennessä saanut kirjalliseen muotoon 16 romaania, josta viimeisimpänä päivänvalon on nähnyt Opetuslapsi, ilmestyttyään tänä vuonna. Kari Hotakainen aloitti kirjoittamisen runoilla ja jatkoi siitä sujuvasti lasten- ja nuortenkirjojen kautta kuunnelmiin, käsikirjoituksiin sekä henkilökuviin ja romaaneihin. Kirjailija Kari Hotakaisen kirjoja on käännetty yli kahdellekymmenelle kielelle. Tänään lauantaina 10.9.2022 ajoin Karia tapaamaan Rönnvikin viinitilalle Laitikkalan kylään, Pälkäneelle, ja matka oli todella vaivan arvoinen.
Kari Hotakaisen vanhemmat ovat valokuvaaja ja kauppias Keijo Hotakainen sekä myyjä Meeri Ala-Kuusisto. Vuonna 1976 Kari Hotakainen kirjoitti Rautalammin yhteiskoulusta ylioppilaaksi ja lähti sen jälkeen opiskelemaan kotimaista kirjallisuutta Helsingin yliopistoon; vuonna 1980 Hotakainen valmistui sieltä humanististen tieteiden kandidaatiksi. Vuosina 1981-1985 Hotakainen toimi STT:n toimittajana ja vuosina 1985-1986 Mainonnantekijäin copywriterina. Kari Hotakainen on kirjoittanut kolumneja Helsingin Sanomiin ja työskennellyt Savon Sanomissa toimittajana. Vuosina 1986-1995 Hotakainen toimi WSOY:n mainostoimittajana. Vuonna 1995 Kari Hotakainen hyppäsi vapaaksi kirjailijaksi ja sitä hän on yhä edelleenkin. Kari Hotakainen on ollut avioliitossa vuodesta 1983 Tarja Laaksosen kanssa ja heillä on kaksi yhteistä tytärtä. Hotakaiset asuvat Helsingin Pakilassa. Kirjailija Kari Hotakainen loukkaantui 3.3.2012 vakavasti Hämeenlinnan Rengossa tapahtuneessa auto-onnettomuudessa. Toipuminen onnettomuudesta kesti kaikkiaan puolitoista vuotta.
Kari Hotakaisen esikoisteos ilmestyi vuonna 1982, runokirja Harmittavat takaiskut. Vuonna 1985 vuorossa oli teos, Kuka pelkää mustaa miestä, joka koostuu perin arkisista aiheista. Hotakaisen runokirjojen pääteemoja ovat yksinäisyys ja rakkaus, mutta ne eivät ole kirjoitettu pessimisteen sävyyn, pikemminkin ironiseen sävyyn. Vuoden 1987 tuotos Hotakaiselta oli runokokoelma Hot ja seuraavana vuonna ilmestyi Runokirja. Näissä viimeksi mainituissa runokirjoissa kirjoittajan tyyli oli jo vauhdikkaampaa sekä arkisen humoristista. Kari Hotakaista onkin - varmaan syystäkin – kutsuttu esikoiskirjastaan asti ”velmuksi kielipeluriksi”. Hotakaiselle on tyypillistä käyttää hyvin paljon sanaleikkejä ja vertauksia, ja hän myös menee niiden käytössä hyvin pitkälle. Kari Hotakainen pokkasi vuonna 1989 Runokirjasta Kalevi Jäntin palkinnon. WSOY:n pääjohtaja Jalmari Johannes Jäntti (s. 9.4.1876 Viipurin maalaiskunta ja k. 9.3.1960 Helsinki) perusti vaimonsa, Hildur Jäntin, kanssa vuonna 1942 sydäninfarktiin 30 vuoden iässä kuolleen Kalevi poikansa muistoksi säätiön, jonka tarkoitus on suomalaisen kaunokirjallisuuden edistäminen. Palkinnon arvo on nykyään 18 000 euroa.
Runouden jätettyään kirjailija Kari Hotakainen siirtyi kirjoittamaan Lastenkirjan vuonna 1990, jonka kuvitti virolainen graafikko ja animaatio-ohjaaja, Priit Pärn (s. 26.8.1946 Tallinna). Äkkiä voisi kuvitella, että kirja on todella lastenkirja, mutta kirjailija Hotakainen viekin siinä aikuiset lasten maailmaan. Vekkulisti kirjailija Hotakainen liittää aikuisten maailmaan lapsen ymmärryksen. Myöhemmin Hotakainen tunnusti jossakin haastattelussa löytäneensä Lastenkirjassa originellin kirjoittamistapansa, jossa vaistonvaraisuuteen lomittuu ajatuksia. Tämän omintakeisen kirjoitustyylin kirjailija Hotakainen on onnistunut säilyttämään tuotannossaan siitä lähtien.
Kari Hotakainen voitti ensimmäisellä romaanillaan, Buster Keaton – elämä ja teot (1991), Kuopion kaupungin jakaman Savonia-palkinnon 2.1.1992. Palkinnon suuruus on nykyään 12 000 euroa. Kyseinen Hotakaisen teon oli samoin Runeberg-palkintoehdokkaana. Aikaisempaan tuotantoon verrattuna tämä Hotakaisen pienoisromaani on tiiviimpää ja fokusoituneempaa Hotakaista, jossa hänen kielellinen huumorintaju on makeimmillaan. Vuonna 1993 Kari Hotakaiselta julkaistiin romaani, Bronks, joka poikkeaa jo pituutensakin puolesta Hotakaisen aikaisemmasta tuotannosta. Aikaisempiin teoksiinsa verrattuna Bronks on perussävyltään myös pessimistisempi. Kyseessä on yhteiskunnallinen romaani, jonka kritiikki kohdistuu vallitsevia järjestelmiä kohtaan. Kari Hotakainen sai vuonna 1993 opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain jakaman kulttuuripalkinnon, Suomi-palkinnon ensimmäisen palkinnon saajana. Palkinnon suuruus lienee tätänykyä 24 700 euroa.
Hotakainen kuvaa mielellään teoksissaan Suomen maaseutua tai toisaalta lähiöelämää sekä aivan tavallisia, ruumiillista työtä tekeviä ihmisiä. Suomalaisia miehiä kirjailija Hotakainen kuvaa mm. romaaneissa Syntisäkki (1995), Klassikko (1997) ja Iisakin kirkko (2004). Osittain omaelämäkerrallinen Klassikko oli kirjailija Hotakaisen varsinainen läpimurtoteos ja kirja oli vuonna 1997 myös Finlandia-palkintoehdokas. Vuonna 2001 kirjasta tehtiin lisäksi samanniminen elokuva, jonka ohjasi Kari Kyösti Väänänen (s. 17.9.1953 Inari). Kari Hotakaisen lastenkirja, Ritva, oli Finlandia Junior-palkintonominantti vuonna 1997. Kirjailija Hotakainen kuvaa helsinkiläisiä nuoria ja heidän elämäänsä nuortenromaanissa, Näytän hyvältä ilman paitaa, jolla Kari Hotakainen sai ilmestymisvuonna Topelius-palkinnon.
Veikko Onni Juhani Aaltosen (s. 1.12.1955 Sääksmäki) ohjaama elokuva, Juoksuhaudantie, perustui kirjailija Kari Hotakaisen samannimiseen romaaniin, jolla kirjailija sai Finlandia-palkinnon vuonna 2001. Hotakainen sai romaanilla vielä Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon vuonna 2004. Romaanissa kotirintamamies Matti Virtanen halajaa keskitasoista, järkihintaista rintamamiestaloa, joka osoittautuu melko haasteelliseksi Helsingin asuntomarkkinoilla. Kirja on käännetty yli kymmenelle kielelle.
Kari Hotakainen otti vastaan vuonna 2006 pohjoismaisen näytelmäkirjallisuuspalkinnon näytelmällä Punahukka. Samana vuonna Hotakainen oli romaanillaan Huolimattomat Finlandia-palkintoehdokkaana. Ehdokaskandidaattina Finlandia-palkituksi Kari Hotakainen oli myös vuonna 2009 ja tällä kertaa romaanilla Ihmisen osa. Finlandia-palkintoa ei tällä mainiolla romaanilla tullut, mutta sen sijaan romaani Ihmisen osa sai Runebergin-palkinnon. Näyttelijä Ritva Karin Valkama (s. 13.11.1932 Jyväskylä ja k. 8.5.2020 Helsinki) luki Ihmisen osan äänikirjaksi Yle Radio Suomelle. Ihmisen osa sai ranskalaisen Prix Courrier International-palkinnon parhaana käännöskirjana.
Vuonna 2011 Kari Hotakaisen teoksista koottiin aforismikokoelma, Asialliset, jonka toimitti käsikirjoittaja, tv-toimittaja ja tuottaja Esa Silander (s. 1956). Hotakainen istui 11 kautta MTV3-kanavalla 29.9.2016 alkaneessa Pitääkö olla huolissaan?-ohjelmassa, jota juontaa Jenni Pääskysaari (s. 18.11.1975 Korso, Vantaa). Kirjailija Hotakainen on kirjoittanut mm. lastennäytelmiä, kolumneja ja kuunnelmia sekä Tummien vesien tulkit, kymmenosaisen televisiosarjan vuonna 2002. MTV3:n Ensi-ilta-ohjelmassa Hotakainen toimi kommentaattorina. Vuonna 2015 Kari Hotakainen oli Kirjan ja ruusun päivän kirjailija kirjallaan, Kantaja. Finlandia-palkintoehdokkaana Hotakainen oli jälleen vuonna 2015 romaanillaan, Henkireikä. Finlandia-palkintoraati ylisti kirjailijaa mm. näin: ”Hotakainen käsittelee aikamme tabuja oivaltavasti ja hauskasti.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti