Ruotsalainen teollisuusmies ja tukkukauppias, Gustav Ferdinand Henning (s. 7.11.1786 ja k. 2.9.1853) perusti vuonna 1849 Mölndalsåniin Rådan kartanoon Göteborgin lähelle oman yrityksen, Mölnlycke AB:n. Mölnlycke Väfveri AB valmisti erilaisia tekstiilejä ja tekstiilituotteita. Gustav Ferdinand Henning oli kirkkoherra Johann Friedrich Henningin ja Marie Caroline Wilhelmine Frederike Taucherin poika. Gustav Henning avioitui 3.5.1815 Johanna Maria Melinin (s. 13.5.1795 Göteborg ja k. 23.9.1873 Göteborg) kanssa Göteborgissa. Johanna oli kauppias Johan Lorentz Melinin ja Sophia Helena Schagerholmin tytär.
Gustav Henning työskenteli vuosina 1799-1806 Vetter & Prellerissä Leipzigissä ja J.H. Böhmer & Co:ssa Wuppertal-Elberfeldissä Nordrhein-Westfalenissa vuodet 1806-1809. Saksasta Henning saapui Göteborgiin työskennelläkseen J.H. Heinrichillä vuodet 1809-1810. Vuosina 1810-1813 Gustav Henning työskenteli eräälle Göteborgin kaupungin rikkaimmista miehistä, Zach B. Roosille. Vuodet 1813-1815 Henning vietti työskennellen Petter Dahlille Göteborgissa.
Gustav Henning saapui Ruotsiin laivalla, joka haaksirikkoutui Bohuslänin rannikolla. Henning oli Ruotsiin saapuessaan 26-vuotias ja haaksirikosta selvittyään ainoana tuomisena Henningillä oli hänen Raamattunsa. Tukkukauppias Johan Melin auttoi Gustav Henningiä opiskelemaan Saksassa ja Englannissa. Euroopasta palattuaan Gustav Henning perusti oman tukkukaupan ja meni naimisiin tukkukauppias Johan Melinin tyttären, Johannan kanssa vuonna 1815. Naimisiin menon jälkeen Henning sijoitti myös Holman tilalle varojaan. 26.7.1816 Gustav Henningistä tuli Göteborgin kauppayhdistyksen jäsen. Entisen työantajansa, Petter Dahlin, kanssa Gustav Henning osti vuonna 1816 piispan myllyn Mölndahlsånista. Vuonna 1817 sinne rakennettiin kasvisöljyjä valmistava tehdas, Kvarnby; öljy valmistettiin kasvinsiemenistä puristamalla. Jo seuraavana vuonna öljytehtaan tuotanto kattoi Göteborgin alueen tarpeet mainiosti. Vuonna 1822 Gustav Henning rakennutti jo toisen öljypuristamonsa.
Vuonna 1823 Gustav Henning osti maata Mölndalin kosken rannalta ja rakennutti sinne puuvillatehtaan, jossa värjättiin mm. lankoja sekä tehtaan, jossa puristettiin pellavansiemenistä öljyä. Vaimonsa mukaan Henning nimesi tehtaan Mariedahlin tehtaaksi. Vuonna 1826 Gustav Hennig alkoi rakennuttaa vaatetehdasta Holmenille; hän sai mm. oikeuden tuoda mekaanisia kehruu- ja kudontakoneita tullittomasti Ruotsiin. Ruotsin ulkomaankauppaviranomainen myönsi Holmin tehtaalle luvat 19.6.1828. Seuraavaksi Gustav Henning investoi Blasholmenin saarelle, jonne hän rakennutti vuonna 1832 Rosendahlin puuvillakehräämön.
Teollisuusmies Gustav Henning sai 16.8.1841 kauppalautakunnalta luvan perustaa Rosendahlin tekstiilitehtaan. Vuoden alussa 1848 Gustav Henning myi Mölndahls Kvarnbyn öljypuristamon tukkukauppias ja kunnallispoliitikko Eduard Delbancolle (s. 19.12.1817 ja k. 28.4.1896). Toisen öljypuristamonsa Gustav Henning myi 30.9.1848 teollisuus- ja liikemiehelle, ”Mölndalin kuninkaalle”, David Otto Franckelle (s. 26.9.1825 ja k. 2.1.1892), kauppias Johan Edward Franckenin (s. 17.5.1824 ja k. 21.8.1891) veljelle. Melko pian sen jälkeen Rosendahlin maalaamo paloi tulipalossa.
Myytyään tehtaansa vuonna 1848 Gustav Henning aikoi aluksi jäädä eläkkeelle, mutta sangen pian hän havaitsi, että aika kävi pitkäksi eläkkeellä. Nyt hän osti Rådan kartanon Göteborgin itäpuolelta paronitar Martina von Schweriniltä (s. 3.1.1789 ja k. 18.11.1875). Rådan kartanon ympärillä oli villi ja romanttinen puisto. Henning asui Rådan kartanossa vain vuoteen 1849, jolloin hän myi kartanon. Gustav Henning sai kauppalautakunnalta luvan 16.5.1849 tuoda ulkomailta ilman tullia koneita tehtaita varten Mölnlyckeen. Kartanon koskelle rakennettiin puuvillatehdas sekä valkaisutehdas ja värjäämö. Vuonna 1853 alueelle valmistui vielä kudontatehdas. Gustav Hennig omisti mm. kaksi kivitaloa Göteborgissa. Gustav Henningin vävy, saksalaissyntyinen tehtaanjohtaja Bruno Wendel (s. 21,7,1824 ja k. 21.2.1893) sekä Gustav Henningin veljenpoika auttoivat Henningiä tämän kuolemaan saakka. Gustav Ferdinand Henning kuoli 67-vuotiaana 2.9.1853.
Bruno Wendelistä tuli yksi Ruotsin rikkaimmista ihmisistä, sillä hän johti hyvällä menestyksellä Mölnlycken tehtaita vuodesta 1852 pitkälle 1880-luvulle. Mölnlycken tehtaan menestyneimmästä tuotteesta, moleskista - raskaasta puuvillakankaasta - valmistettiin etupäässä työvaatteita. Housukankaan valmistui loi hyvän taloudellisen pohjan Bruno Wendelin vaurastumiselle, mutta hän oli mukana valmistamassa myös nahkoja ja huonekaluja. Arkkitehti ja kunnallispoliitikko Adrian Crispin Petersson (s. 2.9.1835 ja k. 16.8.1912) piirsi Wendelille 1800-luvun lopussa Wendelsbergin puisen kartanorakennuksen, joka sijaitsee Mölnlycken koillisosassa. Kartano rakennettiin Wendelille ja hänen vaimolleen, Marie-Louiselle, vanhuudenpäivien varalle, ja nykyään Wendelsbergissä toimii kansalaisopisto, joka aloitti toimintansa vuonna 1908. Komeassa Wendelsbergin huvilassa on mm. upea ruokasali, marmoripäällysteiset huoneet sekä kuistit yksityisiä keskusteluja varten.
Rosendahliin tuli jo varhain kaasuvalaistus ja työntekijöille asuntoja. Huoneesta ja keittiöstä työntekijät maksoivat viisi riikintaalaria vuokraa kuukaudessa ja ilman keittiötä olevasta huoneesta kolme riikintaalaria kuukaudessa. Mölnlycken yhteisö sai alkunsa Gustav Ferdinand Henningin vuonna 1849 perustamasta teollisuudesta, joka nykyään tunnetaan Mölnlycke AB:na. Mölnlycke valmisti erilaisia tekstiilejä ja tekstiilituotteita aina 1990-luvulle saakka. Ruotsalainen Mölnlycke Health Care ja suomalainen Kolmi-Set Oy fuusioitiin vuonna 1998 yritykseksi, joka valmistaa haavanhoitotuotteita ja leikkaussalien kertakäyttötuotteita sekä tarjoaa niihin liittyviä palveluita terveydenhoitosektorille ympäri maailmaa. Mölnlycke Health Care työllistää maailmanlaajuisesti noin 6 700 henkilöä myyntikonttoreissaan ja tehtaissaan. Suomessa yritys toimii Mikkelissä, jossa vuoden 2018 alussa työskenteli 440 ihmistä. Mikkelin tehtaan tuotannosta noin 97 prosenttia menee vientiin. Maaliskuussa 2017 Mölnlycke Health Care ilmoitti investoivansa Mikkelin tehtaan kehittämiseen 60 miljoonaa euroa. Yrityksen muita tehtaita on mm. Belgiassa, Tšekissä, Puolassa, Yhdysvalloissa, Ranskassa, Malesiassa, Thaimaassa ja Iso-Britanniassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti