Kauppanimillä Provigil tai Modiodal (Yhdysvallat, Ebglanti, Ranska, Meksiko, Ruotsi ja Tanska), Vigil (Saksa), Modalert (Intia), Modavigil (Australia), Alertec (Kanada) ja Modafinil Orion (Suomi) markkinoidaan stimulanttia nimeltä modafiniili. Tämä stimulantti lisää vireyttä ja poistaa unentarpeen. Vuonna 1999 Yhdysvalloissa ja vuonna 2002 Englannissa Cephalon-niminen lääketehdas sai kehittämälleen modafiniilille myyntiluvat. Tämä lääkeaine oli alkujaan tarkoitettu narkolepsian eli nukahtelusairauden hoitoon siitä kärsiville sekä vuoro- ja yötyössä oleville. Modafiniiliä käytetään samoin ADHD:n – tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriön – hoitoon. Noin 70 prosentilla ADHD-potilaista ilmenee liitännäisoireina unettomuutta ja päiväaikaista väsymystä ja sen lisäksi oppimisvaikeudet ovat yleisiä. Myös täysin terveet ihmiset käyttävät modafiniiliä työvireen ja elämäntavan ylläpitämiseen.

Euroopan lääkevirasto suosittelee modafiniilin käyttämistä ainoastaan narkolepsian hoitoon. Modafiniilin mahdollisia haittavaikutuksia ovat esimerkiksi erilaiset psyykkiset häiriöt, sydämen toimintahäiriöt sekä vaikeat iho-ongelmat. Maailman Antidopingtoimisto WADA luokittelee modafiniilin kielletyksi piristeeksi. Aivan ilmeisesti modafiniili vaikuttaa otsalohkoon, jossa sijaitsee ihmisen vuorokausirytmiä säätelevä ajastin. Modafiniilillä voidaan pysäyttää ns. ihmisen biologinen kello; kun aine lakkaa vaikuttamasta, vuorokausirytmi palautuu ennalleen eikä univajetta tarvitse korvata, toisin kuin useiden amfetamiinijohdannaisten kanssa.

Modafiniilin on havaittu vähentävän päiväväsymystä ja samalla parantavan henkilön keskittymiskykyä. Yhdysvaltain armeijan järjestämissä kokeissa modafiniiliä saaneet ovat valvoneet neljä vuorokautta, ilman henkisen suorituskyvyn heikkenemistä. Englannin puolustusministeriö on tutkinut huolella modafiniilin käyttöä. Ranskan muukalaislegioona on myös käyttänyt modafiniiliä toiminnassaan. Tätä samaa stimulanttia on käytetty samoin astronauttien matkassa avaruusretkillä. Toisessa maailmansodassa jo sotilaiden suoritustasoa nostettiin amfetamiinilla.

Nykyään ”nerokas” ihminen käyttää modafiniilia älylääkkeenä eli nootropiniina. Tällä aivodopingilla viritetään kognitiota psykoaktiivisin ainein huippusuorituksiin. Esimerkiksi opiskelijat saattavat käyttää modafiniiliä 3-4 kertaa viikossa virkistämään opiskeluja. Älylääkkeet ovat epämääräinen joukko stimulantteja, joista ainakin osa on laittomia. Modafiniilin hallussapito reseptittä ei ole nykyisin rikos, mutta sen myynti ja maahantuonti on rikollista. Nimettömänä opiskelijat kuvaavat, että modafiniilin vaikutuksesta uusia ideoita suorastaan tulvii päähän; mieli on kirkas ja keskittymiskyky huomattavasti parantunut. Modafiniiliä käyttämällä he kertovat pääsevänsä suoraan fokus- tai flow-tilaan.

Kalifornian Piilaaksossa käytetään runsaasti älylääkkeitä.

Yritysmaailman puolella erityisesti Piilaakso Kaliforniassa on kunnostautunut neurotehosteiden käytön kanssa, sillä siellä haetaan selvästi ajatteluun lisäterävyyttä näillä lääkeaineilla. Aivan arkisessa käytössä helsinkiläinen parikymppinen lääkeaineen käyttäjä kertoo toimistotyössään käyttävänsä älylääkkeitä, koska ne piristävät häntä ja parantavat hänen tarkkaavaisuuttaan. Hänen mukaansa toiset käyttävät virkistymiseensä kofeiinia vaikkapa huonosti nukutun yön päälle, mutta hänen lääkkeensä korvaavat kofeiininkäytön. Näin hän saa voimia uurastaa vaikka koko päivän tietyn projektin parissa. Hän on kyllä kokeillut myös amfetamiininjohdannaisia sisältäviä ADHD-keskittymislääkkeitä, kuten Elvansea ja Attentinia. Nuorimies on saanut myös modafiliinistä haittavaikutuksia, kuten ahdistusta, valvomista ja ärtymystä. Tavallisimmat ADHD-lääkkeet ovat Suomessa luokitellut huumausaineiksi.

Älylääkkeillä tavallisemmin tarkoitetaan kolmea reseptilääkeainetta: modafiniilia, metyylifenidaattia ja amfetamiinijohdannaisia, joita löytyy vielä muutamaa eri laatua. Amfetamiininsukuista lääkeainetta, metyylifenidaattia, käytetään ADHD-lääke Ritalinissa ja Concertassa. Samoin amfetamiinijohdannaisia käytetään Adderallissa, joka kuuluu ADHD-lääkkeisiin. Kaikki nämä tuotteet vaikuttavat aivojen välittäjäaineisiin, kuten dopamiiniin ja noradrenaliiniin ja saavat aivojen synapsit eli hermoliitokset toimimaan uudella tavalla. Jotkut jopa käyttävät aivotyöskentelynsä terästämiseen jopa perinteisiä huumausaineita, kuten kannabista ja psykedeeleja.

Nimikkeenä älylääke saattaa hyvinkin olla hyvin harhaanjohtava ilmaisu, että älyä ei voi vain automaattisesti lääkitä parantamaan suorituksia. Voidaan katsoa, että amfetamiinipohjainen Adderall auttaa ehkä vireystilaa sekä tiedon prosessointia, mutta tuskinpa vain tekee ihmistä yhtään fiksummaksi sitä käytettäessä. Neurotutkijan mukaan tässä on kyse enemmänkin tehokkuuspilleristä. Joissain tutkimuksissa on saatu näyttöä siitä, että älylääkkeet saisivat aikaan kognitiivisia hyötyjä; metyylifenidaatti voi mahdollisesti parantaa reaktioaikaa ja muistia, mutta tutkimustulokset ovat kuitenkin hyvin ristiriitaisia. Metyylifenidaatti on kliinisissä kokeissa hetkellisesti parantanut keskittymiskykyä ja lyhytmuistia, mutta samanaikaisesti emotionaalinen havannointi on useimmiten heikentynyt.

Univajeisten lääkärien harkintakykyä tehdä päätöksiä on todettu helpottuvan modafiniilin käytön yhteydessä. On myös mahdollista, että ei-univajeisten henkilöiden arviointikyky voisi parantua. Yleensä epärationaalinen ihminen ei osaa suhteuttaa näiden älylääkkeiden käytön hyötyjä niillä aiheutettuihin terveyshaittoihin, koska näitä lääkkeitä aina käytettäessä leikitään terveyden kustannuksella. Reseptilääkkeiden väärinkäyttö on aina myös vaarallista. Metyylifenidaatin pitkäaikainen väärinkäyttö voi aiheuttaa psyykkistä riippuvuutta käyttäjälleen. Toleranssit eli sietokyvyt myös käyttäjällä kasvavat aineen käytön myötä. Älylääkkeiden käyttö mm. kuormittaa ihmisen elimistöä ja aiheuttaa sydänverisuoniperäisiä haittoja, kohonnutta verenpainetta ja rytmihäiriöitä. Aineiden omasäätöinen käyttö voi aiheuttaa psykiatrisia haittoja; ainakin masentuneisuutta, keskittymishäiriöitä, ahdistuneisuutta, levottomuutta ja vainoharhaisuutta on ilmennyt käyttäjillä.

Modafiniili on ns. vähäriskisenä lääkeaineena liitetty väärinkäytettynä käyttäjän psykiatrisiin haittoihin sekä vakaviin iho-ongelmiin. Pitempiaikainen aineiden käyttö saattaa johtaa haittavaikutuksiin, joita ei vielä täysin tunneta. Kun paineet ovat kovat esimerkiksi opiskelumaailmassa, monet päätyvät käyttämään näitä aineita. Näillä älylääkkeillä haetaan myös opiskeluun motivaatiota tai lisäenergiaa. Kansainvälisessä meta-analyysissa vuosi sitten tutkittiin näiden lääkkeiden käyttöä korkeakoulumaailmassa. Usein aineiden käyttäjät ovat miehiä, joilla on joko hyvin voimakasta stressiä tai ADHD-oireilua psyykkisesti.

Yhdysvaltojen yliopistomaailmassa reseptistimulanttien käyttö opiskelun yhteydessä on hyvin yleistä. Jopa 10-20 prosenttia opiskelijoista käyttää näitä lääkkeitä. Englannissa arvioidaan, että noin 10 prosenttia opiskelijoista käyttäisi älylääkkeitä. Muuallakin maailmassa ilmiö on tunnistettu ja se on kasvamassa ja yleistymässä vähitellen. Vuosian 2006-2016 aikana Suomessa on ADHD-lääkityksen käyttö lapsilla ja nuorilla viisin-kuusinkertaistunut. Tutkijat ovat sitä mieltä, että älylääkkeiden väärinkäyttö lisääntyy sitä mukaan jatkuvasti, kun ADHD-diagnoosit lisääntyvät ja reseptejä lääkärit kirjoittavat aina vain enemmän taudin hoitoon. Hyvin todennäköisesti näistä lääkkeistä ainakin osa valuu reseptien kirjoituksen myötä myös muualle käyttöön.

Suomessa näiden älylääkkeiden käyttö tuntuu olevan vaikea ja vaettu puheenaihe. Asia tulisi kuitenkin tuoda näyttävästi keskustelun piiriin. Jos kerran ollaan huolissaan nuorten muiden stimulanttien käytöstä, samalla pitäisi tietysti keskustella myös näistä älylääkkeistä avoimesti. Stimulanttien käytössä pitäisi tietysti ottaa huomioon nämä älylääkkeet, koska ne ovat kuitenkin hyvin vahvoja lääkkeitä. Lääkestimulanttien käyttö ei ole missään tapauksessa harmitonta. Stimulanttien käytöstä pidetään tilastointia, mutta tilastoinnissa ei selvitetä, mihin tarkoitukseen lääkkeitä käytetään. Tässä asiassa oli tarvetta laajamittaiselle tutkimukselle.