Manhattan oli kuitenkin myöhään syksyllä 1925 kylmänä ja harmaana jonkinasteinen pettymys nuorelle kirjoittajalle. John Steinbeckin sisar, Beth, oli avioliitossa ja asui East Riverin toisella puolella Brooklynissa. Bethin puoliso hankki Steinbeckille työpaikan Madison Square Gardenin rakennustyömaalta. Steinbeck kuvitteli ensin, että hän tekisi päivisin työtä ja kirjoittaisi illat. Työskentely työmaalla oli kuitenkin niin raskasta, ettei hänellä enää työpäivän jälkeen ollut yhtään voimia kirjoittamiseen. Vain muutamia viikkoja työskenneltyään hän koki erään työntekijän putoamisen ja kuoleman korkealta rakennustelineeltä työmaalla. Tämän jälkeen Steinbeck samana päivänä otti lopputilin rakennustyömaalta ja erosi tehtävistään. Paljon myöhemmin vuonna 1953 John Steinbeck muisteli näitä New Yorkin kokemuksiaan New York Times Magazinessa mm. näin: ”Siinä kaupungissa oli jotain hirvittävää – miten sen korkeat rakennukset kuvastuivat vasten taivasta ja miten valot loistivat putoavan lumen läpi.”
Seuraavaksi John Steinbeck työskenteli toimittajana, sillä Steinbeckin enolla, mainosliikkeen johtajalla Joe Hamiltonilla, oli suhteita sanomalehtien toimituksiin. Joe Hamilton onnistui puhumaan New York Americanin toimituksessa tuttunsa palkkaamaan nuoren John Steinbeckin toimittajan työhön, joka osoittautui kuitenki hänelle vääräksi työpaikaksi. Lehti saattoi lähettää Steinbeckin Brooklyniin tai Queensiin, jossa Steinbeck usein eksyi matkallaan. Turvattu toimeentulo takasi Steinbeckille kuitenkin asunnon Manhattanilta taiteilijaystävänsä, Mahlon Blainin, luita. Blainiin Steinbeck oli tutustunut rahtilaivamatkansa aikana.
Elämä New Yorkissa oli jonkin aikaa mallillaan; John Steinbeck seurusteli yhden tanssijatytön kanssa. Melko pian John Steinbeck sai kuitenkin potkut New York Americanin toimituksesta ja tanssijatyttökin jätti Steinbeckin avioituakseen varakkaan pankkiirin kanssa. Masentunut Steinbeck keskittyi nyt vain entistä enemmän kirjoittamiseen. Steinbeck lähestyi kirjoituksillaan eri lehtiä, mutta nämä eivät olleet kiinnostuneita julkaisemaan hänen tarinoitaan. Mahlon Blainen yllyttämänä Steinbeck lähetti kirjoituksiaan myös kirjankustantajille. Hän yllättyi positiivisesti, kun newyorkilainen kustantaja, Robert M. McBride & Company kiinnostui julkaisemisesta. Kustannustoimittaja rohkaisi Steinbeckia kirjoittamaan vielä lisää tarinoita, jotta niistä voitaisiin julkaista kokonainen kirja. Ennen kuin Steinbeck ennätti saada kirjoituksensa valmiiksi, oli kustannustoimittaja jättänyt jo työnsä ja kirjan julkaisu ei onnistunut sillä kertaa, sillä uusi kustannustoimittaja ei edes lukenut Steinbeckin tekstejä. John Steinbeck oli tapauksen vuoksi kovin pettynyt.
Rahtialuksella töitä samalla tehden Steinbeck palasi takaisin Kaliforniaan New Yorkista kesällä 1926. Steinbeck sai töitä talonmiehenä Tahoejärven lähellä sijaitsevassa lomakodissa. Perhe, joka omisti lomakodin, lähti samana syksynä ja he pyysivät John Steinbeckia jäämään lomakotiin talveksi pitämään huolta talosta. Näin Steinbeckille järjestyi runsaasti aikaa yksinoloon ja kirjoittamiseen pienessä hirsimökissään. Steinbeck vietti vielä seuraavankin talven mökillä seuranaan vain kaksi airedalenterrieriä.
Tammikuussa 1928 valmistui John Steinbeckin esikoisromaani, Cup of Gold. Romaani kuvaa walesiläisen kaapparin, Henry Morganin, elämää ja sitä, kuinka hän tuhlaa koko elämänsä aarteiden jahtaamiseen, mutta lopulta oivaltaa, miten täysin turhaa kaikki se oli. John Steinbeck luovutti romaanin käsikirjoituksen opiskelukaverilleen, Kate Beswickille, joka kirjoitti käsikirjoituksen puhtaaksi ja korjasi Steinbeckin tekstistä mahdolliset kielivirheet sekä jakoi romaanin tekstin kappaleisiin. John Steinbeckille hänen kirjansa tekniset yksityiskohdat, kuten tekstin pisteiden ja pilkkujen kohdat, eivät olleet kovin oleellisia; päätöksenteon näistä asioista hän saattoi hyvin luovuttaa toisille.
Romaanin valmistuttua John Steinbeck jätti talonmiehen tehtävänsä kevään myötä ja meni töihin Kalifornian osavaltion omistamaan kalankasvattamoon. Steinbeckin työtehtäviin kuului kalojen ruokinta sekä vierailijoiden opastaminen. Heinäkuun päivänä kalankasvattamoon saapui kaksi sisarusta, Carol ja Idell Henning; molemmat työskentelivät San Franciscossa. John Steinbeck tunsi ihastusta heti Carolia kohtaan ja John pyysi hänet treffeille. Samaan aikaan Steibeckin esimies kalankasvattamolla oli tyytymätön siihen, että Steinbeck pohti liikaa töissä omia kirjoituksiaan. Loppukesästä John Steinbeck erotettiinkin työtehtävistään kalankasvattamolla. Välittömästi tämän jälkeen John Steinbeck muutti San Franciscoon ollakseen lähempänä Carolia.
Carol ja John kuljeskelivat kaupungin rannoilla lauantai-iltaisin ja välillä he kävivät myös elokuvissa tai ravintolassa syömässä. John Steinbeck työskenteli nyt säkkikangastehtaalla kuljettaen painavia juutti- ja hamppukuormia. Päivätyö oli fyysisesti niin raskasta Steinbeckille, että kirjoitustyöt eivät enää sujuneet väsymyksen vuoksi. Hän ei myöskää löytänyt etsinnöistä huolimatta esikoisromaanilleen kustantajaa. Kate Beswickin ja oman isänsä pienten taloudellisten tukien varassa John Steinbeck uskaltautui erota työstään. Steinbeck muutti asumaan perheensä kesämökille Pacific Groveen kulujen vähentämiseksi. Kaiken vapaa-aikansa hän käytti nyt kirjoittamiseen. Hän halusi pyytää Carolia vaimokseen, mutta ei tohtinut, koska ajatteli julkaisemattoman kirjailijan olevan huono myös aviomiehenä.
Kirjankustantamo Robert M. McBride & Company oli valmis nyt kustantamaan vuoden 1929 alussa Steinbeckin esikoisromaanin, Cup of Gold. Taiteilijaystävä Mahlon Blaine New Yorkista lupasi tehdä kirjan kannen palkkiotta. Kirja näki päivänvalon elokuussa 1929, jolloin Carol ja John olivat jo kihlautuneet. John Steinbeck sai ennakkona romaanistaan 250 dollaria ja kirjaa myytiin vaivaiset 1 553 kappaletta. Teos ei saanut kovin kummoisia arvioita ja sitä arvosteltiin jopa tyhjänpäiväiseksi merirosvoromaaniksi. Carol ja John menivät avioliittoon 14.1.1930 Los Angelesissa ja Steinbeckin isä tuki heitä viidelläkymmenellä dollarilla kuukaudessa. Siitä huolimatta nuorellaparilla oli jatkuvia talousvaikeuksia ja he muuttivat aina vain edullisempaan asuntoon. Yhdysvalloissa oli alkanut suuri lama, jonka vuoksi Carolin pysyi myös työttömänä. Carolin ja John elivät yhdessä, kunnes heidän avioliitto alkoi säröillä vuonna 1940 ja lopulta liitto päättyi vuonna 1941.
John Steinbeck avioitui vuonna 1942 Gwyndolyn ”Gwyn” Congerin kanssa ja heillä oli yhteisesti kaksi poikaa, Thomas Myles Steinbeck (1944-2016) ja John Steinbeck IV (1946-1991). Vuonna 1930 John Steinbeck tutustui meribiologi Edward Flanders Robb Rickettsiin (s. 14.5.1897 ja k. 11.5.1948) ja heistä tuli hyvät ystävät. Ricketts opetti Steinbeckille paljon bilologiasta ja filosofiasta. Ricketts oli ekologisen ajattelun kannattaja, jonka mukaan ihminen oli joutunut liian suureen elämänverkkoon, jota hän ei hallitse eikä ymmärrä. Ed Rickettsillä oli biologinen laboratorio Montereyn rannikolla; hän myi biologisia näytteitä pieneläimistä, kuten rauskuista, meritähdistä, kaloista, kilpikonnista kouluille ja korkeakouluille.
John Steinbeckin vaimo tuli töihin tähän Rickettsin laboratorioon sihteeri-kirjanpitäjäksi. Myös John Steinbeck auttoi laboratoriossa toisinaan. Steinbeck jopa innostui opiskelemaan biologiaa. Jos Steinbeck oli joskun emotionaalisesti järkyttynyt, Ed Ricketts saattoi lohduttaa Steinbeckia soittamalla hänelle musiikkia. John Steinbeck rentoutui kirjoittamisesta toisinaan terkemällä Kalifornian rannikolla biologiystävänsä kanssa pieniä merimatkoja, jolloin kerättiin samalla biologisia näytteitä merilaboratoriota varten. Vuonna 1940 ystävykset kirjoittivat myös yhdessä kirjan, Sea of Cortez, jossa hyödynnettiin näitä Kalifornian rannikon merimatkoja osin matkakertomuksin ja osittain luonnonhistorialla.
John Steinbeck kirjoitti vuonna 1930 ihmissusimurhamysteerin, Murder at Full Moon, jota ei koskaan julkaistu kirjana. Steinbeck kirjoitti vuosina 1930-1933 kolme lyhyttä teosta. The Pastures of Heaven (1932) kertoo kaksitoista tarinaa Montereyn läheisestä laaksosta, jonka espanjalainen korpraali löysi karanneita orjia jahdatessaan. The Red Pony (1933) on 100-sivuinen, vain neljä tarinaa Steinbeckin omasta lapsuudesta sisältävä kirja sekä To a God Unknown (Tuntemattomalle jumalalle, 1933). Varsinaista menestystä Steinbeck saavutti vasta vuonna 1935 ilmestyneellä Tortilla Flat-romaanillaan. Romaanin tapahtumat sijoittuvat ensimmäisen maailmansodan jälkeiseen Montereyn rannikolle, Kaliforniaan, juuri ennen kieltolain voimaanastumista. Romaanillaan Steinbeck voitti California Commonwealth Clubin kultamitalin. Tästä romaanista tehtiin myös samanniminen elokuva vuonna 1942. John Steinbeck hankki osalla menestyksensä tuotoilla kesäasunnon Los Gatosista, Santa Claran kaupungin läheltä San Franciscon lahden rannalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti