torstai 7. maaliskuuta 2024

 Kuinka ooppera saapui Tampereelle? (4. osa)

Oopperayhdistyksen perustaminen niissä olosuhteissa oli sellainen uhkayritys, että minä en olisi uskaltanut siihen ryhtyä. Onneksi oli uskaltajia, joiden innostus tarttui muihinkin.” Nämä sanat lausui suomalainen mezzosopraanolaulajatar Antonietta Toini (oik. Toini Inkeri Nikander o.s. Putkonen, s. 5.11.1901 Rauma ja k. 3.7.1990 Tampere). Perustamisvaiheessa Antonietta Toini ei arvannut liittyä vielä oopperayhdistykseen Tampereella; hän ei saattanut uskoa, että Tampereen suhteellisen vaatimattomissa olosuhteissa kyettäisiin luomaan kelvollista oopperaa. Nämä sanat hän lausui haastattelussa hieman ironisesti 40 vuotta myöhemmin.

Toini Inkeri Nikander.

Antonietta Toini oli ensimmäinen suomalainen sopraano, joka lauloi Milanon La Scalassa, Italiassa. Antonietta Toini oli kiinnitettynä La Scalaan vuosina 1929 ja 1934 sekä Frankfurt-am-Mainin oopperaan vuosina 1935-1936. Tämän lisäksi hän vieraili Etelä- ja Keski-Euroopan sekä Skandinavian oopperataloissa laulamassa. Antonietta Toini asui Tampereella. Hän lahjoitti ennen kuolemaansa vuonna 1990 Turun taidemuseolle 79 suomalaisten taiteilijoiden maalaamaa taulua. Antonietta Toini oli Tampereen Oopperayhdistyksen puheenjohtaja vuodesta 1954 ja hän opetti myös laulua. Hän sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 1960.


Tampereen Oopperayhdistys lähti taloudellisesti liikkeelle täysin puhtaalta pöydältä – rahoja yhdistyksellä ei ollut lainkaan. Aivan ensimmäisiin yhdistyksen kuluihin täytyi antaa henkilökohtaisia takauksia, joilla pankista saatiin 20 000 markan vekseli. Sillä rahasummalla ei vielä läheskään pystytty uutta oopperaa tuottamaan. Yhdistyksen sihteeri laittoi paikallisiin Aamulehteen sekä Kansan Lehteen uutisilmoitukset oopperayhdistyksen perustamisesta. Kaupungille tiedotettiin sanaa kierrättämällä, että oopperayhdistykseen voi ja kannattaa liittyä jäseneksi, joko puhelimella soittamalla yhdistyksen puheenjohtajalle tai sihteerille, mutta liittymisen pystyi tehdä myös henkilökohtaisesti Fazerin Musiikkikaupassa.


Piiritarkastaja Erik Stenbäck kertoi Aamulehden uutisille mm. näin: ”Yhdistys ottaa mielellään vastaan avustuksia muodossa tai toisessa toimintansa tukemiseksi”. Oopperayhdistys otti tukien saamiseksi yhteyttä 50 eri yritykseen ja lahjoituksia näistä saatiin kolmelta yritykseltä yhdistykselle. Tämän lisäksi maksullisia ilmoituksia ensimmäisiin ohjelmalehtisiin saatiin 80 yritykseltä.


Oopperayhdistyksen perustavassa kokouksessa yhdistyksen sääntöjen tekeminen uskottiin piiritarkastaja Erik Stenbäckille ja insinööri Seppo Silvanille. Seppo Silvan ei ollut millään tavalla mukana Lentokonetehtaan oopperatuotannoissa, mutta Silvan oli kyllä käynyt katsomassa molemmat Lentokonetehtaan tuottamat oopperat, Marthan ja Carmenin. Hän siis harrasti mielellään oopperaa. Turkulaisena Silvan oli koulu- ja opiskeluvuosinaan ottanut yksinlaulussa sekä pianonsoitossa yksityistunteja. Hän oli myös laulanut useassa kuorossa Turussa ollessaan. Turun yliopiston alakertakahvilassa Seppo Silvan oli kuunnellut soitinyhtyeen soittoa mm. oopperamusiikista kirjoitettuja sovituksia. Suomalaisen Oopperan vieraillessa Turussa Seppo Silvan oli aina istunut katsomossa oopperan ystävänä. Samoin oli asian myös Turun kaupunginteatterin oopperaesityksissä.


Seppo Silvanilla oli läheinen yhteys myös teatteriin, sillä hänen aviopuolisonsa, Liisa, oli näyttelijä, ohjaaja ja teatterinjohtaja Kaarlo Iivari Aarnin (s. 22.8.1888 Tampere ja k. 25.8.1954) tytär. Kaarlo Aarnin vanhemmat olivat koneenhoitaja Kaarle Aarni ja Ida Henrika Lindroos sekä aviopuoliso vuodesta 1918 näyttelijä Elsa Gustafva Aarni (o.s. Vanamo, s. 19.11.1890 Tampere ja k. 22.10.1969). Kaarlo Aarni oli Tampereen Työväen Teatterin näyttelijä vuosina 1907-1910, kiertuenäyttelijä vuosina 1910-1916, Uuden teatterin näyttelijä vuosina 1916-1917, Tampereen Teatterin näyttelijä ja apulaisohjaaja vuosina 1918-1925, Kansan näyttämön näyttelijä ja johtajan apulainen vuosina 1925-1927, omalla kiertueella vuosina 1926-1927, Kotkan näyttämön näyttelijä ja johtaja vuosina 1929-1940, Tampereen Teatterin johtaja vuosina 1940-1942, jonka jälkeen hän toimi samassa talossa apulaisjohtajana, ohjaajana ja näyttelijänä vuoteen 1944 saakka. Aarni toimi Rauman kaupunginteatterissa vuosina 1948-1949 ja Mikkelin teatterissa vuosina 1949-1950. Aarni ohjasi Tampereella näytelmiä, joista merkittävimpiä oli norjalaisen näytelmäkirjailija ja runoilija Henrik Johan Ibsenin (s. 20.3.1828 Skien ja k. 23.5.1906 Kristian) näytelmä, Villisorsa. Kaarlo Aarni ohjasi jo vuonna 1921 Tampereen Teatterille englantilaisen runoilijan ja näytelmäkirjailijan William Shakespearen (kastettu 26.4.1564 Stratford-upon-Avon, Warwickshire ja k. 3.5.1616 Stratford-upon-Avon, Warwickshire) näytelmän Kuten haluatte. Kaarlo Aarni palkittiin Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1948.


Erik Stenbäckin ja Seppo Silvanin laatimat Tampereen Oopperayhdistys ry:n säännöt hyväksyttiin yhdistyksen seuraavassa kokouksessa 27.12.1946. Samassa yhdistyksen kokouksessa valittiin yhdistyksen johtokunta sekä yhdistyksen säännöissä mainittu taidelautakunta. Tampereen Opperayhdistys ry:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin piiritarkastaja Erik Stenbäck. Johtokunnan muut jäsenet olivat yli-insinööri Reino Rissanen, laulajatar, rouva Vappu Saliba Ruuskanen (o.s. Rosvall, 1897-1988), konsuli Rosa Aleksandra Salmelin (o.s. Lemberg, s. 18.9.1890 Lempäälä ja k. 20.2.1963 Helsinki), insinööri Seppo Silvan ja toimittaja Jussi Suvanto.

Kaarle Petter Ruuskanen.

Laulajatar Vappu Ruuskanen oli naimisissa kauppaneuvos Lauri Pietari Ruuskasen (s. 9.1.1893 Tampere ja k. 24.3.1974 Tampere) kanssa. Lauri Ruuskanen teki vaatetusalan tukkukauppaa ja pukujen valmistusta isänsä perustamassa K. P. Ruuskanen Oy:ssä toimitusjohtajana vuodesta 1916 lähtien. Lauri Ruuskasen vanhemmat olivat Kaarle Petter Ruuskanen (1848-1909) ja kansakoulunopettaja Tekla Johanna Bange (1858-1897). Lauri Ruuskanen perusti yrityksen yhteyteen vuonna 1940 miesten pukuja valmistaneen pukutehtaan. Lauri ja Vappu Ruuskasella oli poika, Lauri-Juhani Ruuskanen (1932-1970), joka toimi ohjaajana Kansallisoopperassa ja esiintyi sivuosissa elokuvissa.

Teollisuusneuvos Rosa Salmelin.

Rosa Salmelinin vanhemmat olivat talonomistaja Kaarlo Lemberg ja Henrika Erkkilä. Salmelin oli Tehtaitten kangaskaupan johtaja vuosina 1915-1919, kotimaan tuonti- ja vientiliikkeen omistajana Amsterdamissa vuosina 1919-1921. Rosa Salmelin oli avioliitossa vuosia 1912-1930 tehtailija, konsuli Sulo Toivo Valdemar Salmelinin (1883-1930) kanssa, joka osti Pyynikin juomatehtaan vuonna 1922 ja laajensi tehtaan toimintaa. Heidän poikansa Simo Erik Valdemar Salmelin (s. 4.2.1913 Tampere ja k. 8.6.1973 Tampere) oli Oy Pyynikin toimitusjohtajana vuodesta 1939 alkaen. Toinen poika, Juhani Salmelin (1927-1992) johti Pyynikin panimoa vuoteen 1985 saakka, jolloin panimo myytiin Sinebrychoffille ja toiminta siirrettiin Keravan panimolle. Miehensä kuoltua Rosa Salmelin toimi Oy Pyynikin ja Porin Oluttehdas Oy:n toimitusjohtajana vuosina 1930-1934, Oy Kaakinmaan toimitusjohtajana vuodesta 1936 sekä Riihimäen Panomo Oy:n – myöhemmin Olut Oy) – ja Oy Ispoisten toimitusjohtajana vuodesta 1938. Rosa Salmelin oli Pyynikki-yhtymän tehtaiden pääjohtaja vuodesta 1934 lähtien. Salmelinista tuli Viron kunniakonsuli vuonna 1933 ja hän sai teollisuusneuvoksen arvonimen vuonna 1950. Salmelin omisti Kuljun kartanon – alikujaan Wilhemsbergin rälssisäteri - ja Lopen kartanon Lempäälässä, Isposten kartanon Turun Katariinanlaaksossa ja Pohtolan tilan Ylöjärvellä. Pohtolan tilan maat Salmelinin perikunta myi myöhemmin kerrostalotonteiksi. Rosa Salmelin harrasti mielellään taideteosten keräilyä.

Sulo Toivo Valdemar Salmelin.

Tampereen Oopperayhdistyksen taidelautakunnan tehtäviin kuului ohjelmiston suunnittelu, laulajien hankinta tuotantoihin ja esitysten valmistelu; taidelautakunta oli jonkinlainen yhdistyksen johtokunnan työvaliokunta. Taidelautakuntaan valittiin yhdistyksen kokouksessa toimittaja Jussi Suvanto, rakennusargeologi Reino Palmroth, taiteilija Kalle Lehtomäki, rouva Vappu Ruuskanen, laulajatar Inkeri Stenbäck sekä alkuun koko oopperahankkeeseen epäluuloisasti suhtautunut laulajatar Antonietta Toini-Nikander.



Kapellimestari Eero Henrik Miettinen asetettiin hoitamaan yhdistyksen käytännön toimia toiminnanjohtajana. Tampereen kaupunginorkesteri haluttiin saada aivan alusta lähtien mukaan oopperatyöhön. Alkuperäinen tarkoitus oli tuottaa sekä syksyin että keväisin yleisölle valmis oopperaesitys nautittavaksi. Oopperatoiminnan rahoittamiseksi yhdistyi anoi heti Tampereen kaupungilta sekä Suomen valtiolta avustuksia, mutta kummatkin epäsivät avustukset. Kaupunki sekä valtio halusivat ainakin ensin nähdä, miten yhdistyksen toiminta lähtisi käytiin käytännössä.

Jaakko Ryhänen.

Vuonna 1997 Tampereen Ooppera ry, Tampere-talo Oy ja Tampereen kaupunki perustivat yhdessä Tampereen Oopperatoimintasäätiön tuottamaan oopperateoksia, jotka toteutetaan yhteistyössä Tampere-talon kanssa Pohjoismaiden suurimmassa kongressi- ja konserttitalossa Tampereella. Tampereen Oopperatoimintasäätiön tehtävä on korkeatasoisen oopperataiteen esittämisen, kehittämisen ja ylläpitämisen turvaaminen. Tampereella oopperatoiminta on jo saavuttanut huomiota niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Säätiön hallitukseen kuuluvat: Kristiina Michelsson (Tampere-talo Oy, puheenjohtaja), Pekka Suojanen (Tampereen Ooppera ry, varapuheenjohtaja), Reino Turunen (Tampereen Ooppera ry), Jaakko Ryhänen (Tampereen kaupunki), Ari Rasilainen (Tampereen kaupunki), Jukka Gustafsson (Tampere-talo Oy) ja Suvi Leinonen (säätiön asiamies, vastaava tuottaja, Tampere-talo Oy).

Suvi Leinonen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti