Turku Jazz Orchestran konsertissa perjantaina 11.11.2022 klo 19 oli yksinomaan Henry Mancinin elokuvamusiikkia tarjolla Turun konservatorion Sigyn salissa. Mancinin musiikkia esitettiin konsertissa lähinnä kahdesta elokuvasta, Hatari (1962) ja Pink Pather (1963). Konsertin kapellimestarina toimi Ville Vannemaa (s. 1983), joka on yksi Suomen kysytyimpiä jazzpuhaltajia ja säveltäjä-sovittaja. Vannemaa on opiskellut Sibelius-Akatemian jazzosastolla ja Pariisin Konservatoriossa. Hänet tunnetaan parhaiten saksofonistina, mutta häneltä taittuvat myös klarinetit ja huilut. Vannemaa on johtanut UMO Helsinki Jazz Orchestraa, Espoo Big Bandiä ja Oulu All-Star Big Bandiä ja tämän vuoden alusta hän johtaa myös Turku Jazz Orchestraa, kun vuodesta 2018 orkesteria johtanut trumpetisti Tero Lindberg luopui vetovastuusta.
Elokuvahistorian yksi merkittävimmistä säveltäjistä, Enrico Nicola Mancini (s. 16.4.1924 Cleveland ja k. 14.6.1994 Los Angeles) syntyi Little Italyn naapurustossa Clevelandissa ja kasvoi West Aliquippassa, Pennsylvaniassa, lähellä Pittsburghia. Hän syntyi italialaisten maahanmuuttajien, amatöörimuusikko Quintiliano Mancini – joka työskenteli Jones and Laughin Steel Companyssa – sekä Anna (o.s. Pece) poikana. Isä opetti pojalleen piccolohuilun alkeet jo 8-vuotiaana. Isä toivoi pojastaan opettajaa, mutta Mancinille käänteentekevä kokemus vuonna 1935 oli nähdä Cecil B. DeMillenin elokuva, The Crusades, jossa oli Rudolph G. Koppin musiikki. Tämän jälkeen musiikki vei Mancinin lopullisesti.
Pittsburghissa Mancini opiskeli pianonsoittoa ja orkesterisovitusta vuonna 1928 valmistuneen Stanley Theaterin (nykyisin Benedum Centerin) kapellimestari Max Adkinsin ohjauksessa. Silloin Mancini pääsi tekemään jo sovituksia paitsi Stanley Theatre-orkesterille myös klarinetisti Benjamin ”Benny” David Goodmanin (s. 30.5.1909 ja k. 13.6.1986) bändille. Mancini valmistui Aliquippa High Schoolista vuonna 1942 ja lähti opiskelemaan Carnegie Institute of Technologyssa (nykyisin Carnegie Mellon University) Pittsburghissa. Vielä samana vuonna Mancini siirtyi opiskelemaan Juilliard School of Musiciin New Yorkiin; koe-esiintymisessä Mancini esitti Beethovenin sonaatin ja improvisoi Cole Porterin teoksen Night and Day.
Vuonna 1943 Mancini värväytyi 18-vuotiaana Yhdysvaltain armeijan ilmavoimiin, jossa pasunisti, säveltäjä ja orkesterinjohtaja Alton Glenn Miller (s. 1.3.1904 Clarinda, Iowa ja k. 15.12.1944 Englannin kanaali) värväsi muusikoita. Glenn Millerin suosituksesta Mancini pääsi 28. ilmavoimien yhtyeeseen ja sieltä Ranskaan insinööriprikaatiin. Mancini oli 5.5.1945 vapauttamassa Mauthausen-Gusenin keskitysleiriä Itävallassa, Linzin kaupungin lähellä. Sodan jälkeen vuonna 1946 Mancinista tuli pianisti ja sovittaja uudelleen muodostetun Glenn Millerin orkesteriin, jota tuolloin johti saksofonisti, laulaja ja kapellimestari Gordon Lee ”Tex” Beneke (s. 12.2.1914 ja k. 30.5.2000). Mancini jatkoi myös sävellyksen, kontrapunktin, harmonian ja orkestroinnin opintojaan säveltäjien Ernst Heinrich Krenekin (s. 23.8.1900 ja k. 22.12.1991) ja Mario Castelnuovo-Tedescon (s. 3.4.1895 ja k. 16.3.1968) ohjauksessa.
Mancini aloitti työskentelyn vuonna 1912 perustetun elokuvastudio Universal-Internationalin musiikkiosastolla vuonna 1952. Seuraavan kuuden vuoden aikana Mancini sävelsi musiikin yli 100 elokuvaan. Näitä elokuvia olivat esimerkiksi Creature from Black Lagoon, The Creature Walks among Us, It Came from Outer Space, Tarantula, This Island Earth, The Glenn Miller Story – tästä elokuvasta hän sai ensimmäisen Oscar-ehdokkuuden – Benny Goodmanin tarina ja Orson Wellesin Touch of Evil. Elokuvamusiikin lisäksi Mancini kirjoitti myös muita kappaleita, kuten I Won’t Let You Out of My Heart. Vuonna 1958 Mancini jätti Universal-Internationalin ja alkoi työskennellä itsenäisenä säveltäjä/sovittajana.
Mancini aloitti pitkän yhteistyön käsikirjoittaja, näyttelijä, tuottaja ja ohjaaja Blake Edwardsin (syntynyt William Blake Crump, s. 26.7.1922 ja k. 15.12.2010) kanssa. Ensimmäisenä heidän yhteistyönsä hedelmänä syntyi tv-sarja Peter Gunn. 35 vuoden aikana he tekivät yhdessä 30 elokuvaa, joista tunnetuimmat lienevät Aamiainen Tiffanilla (Moon River), Days of Wine and Roses, Experiment in Terror, The Great Race, The Party ja The Pink Panther. Stanley Donen kanssa Mancini teki myös pitkään työtä säveltämällä mm. Charaden, Arabesquen ja Two for the Roadin. Howard Hawksille Mancini sävelsi mm. Hatari-elokuvaan musiikin.
Muita ohjaajia, joiden elokuviin Henry Mancini on tehnyt musiikkia ovat mm. Martin Ritt (The Molly Maquires), Vittorio se Sica (Auringonkukka), Norman Jewison (Gaily, Gaily), Paul Newman (The Glass Menagerie), Stanley Kramer (Oklahoma Crude), George Roy Hill (The Great Waldo Pepper), Arthur Hiller (Silver Streak) ja Ted Kotcheff sekä Alfred Hitchcock (Frenzy). Mancini oli mukana tekemässä useisiin tv-elokuviin musiikkia, kuten The Moneychangers, The Thorn Birds ja The Shadow Box. Monet televisioteemat syntyivät hänen kynästään, esimerkiksi Mr Lucky, NBC Mystery Movie, Tic Tac Dough ja Once Is Not Enough.
Artisteja, jotka ovat esimerkiksi levyttäneet Henry Mancinin musiikkia ovat mm. Paul Anka, Andy Williams, Pat Boone, Frank Sinatra, Anita Bryant, Jack Jones, Perry Como, The Lettermen, Herb Alpert, Connie Francis, Eydie Gorme, Steve Lawrence, Trini Lopez, George Maharis, Johnny Mathis, Jerry Vale, Ray Conniff, Quincy Jones, The Lennon Sisters, Eddie Cano, Frank Chacksfield, Warren Covington, Sarah Vaughan, Shelly Manne, James Moody, Percy Faith, Cher Ferrante, Peter Nero, Liberace, Montovani, Tony Bennett, Julie London, Wayne Newton, Arthur Fiedler, Boston Pops Orchestra, Peggy Lee ja Matt Monro.
Henry Mancini ennätti tehdä yli 90 albumillista lähinnä big band musiikkia; hänellä oli 20 vuoden sopimus RCA Victorin kanssa. Varhaisimmat hänen levytyksensä syntyivät jo 1950-luvulla. Vuoden 1969 valtava hitti oli Mancini sovitus Nino Rotan teoksesta A Time for Us (Love Theme from Romeo and Julia) ja siihen liittyvä albumi, A Warm Shade of Ivory. Tässä yhteydessä Henry Mancini alkoi toimia myös enemmän levytyksissä itse pianistina ja hän tallensi levyille myös muiden säveltäjien tekemää musiikkia. Kahdella hänen myydyimmällä albumillaan soittaa trumpettia mm. Doc Severinsen (oik. Carl Hilding, s. 7.7.1927).
Kiireisimpänä aikana Henry Mancini johti itse yli viisikymmentä konserttia vuodessa ja kaikkiaan hän johti yli 600 sinfoniakonserttia elinaikanaan. Hänen johtamiaan orkestereita ovat mm. Boston Pops, Lontoon sinfoniaorkesteri, Israelin filharmonikot, Los Angelesin filharmonikot ja Royal Philharmonic Orchestra sekä Minnesota Orchestra, jonka kanssa hän debytoi Thorn Birds Suiten kesäkuussa 1983. Vuonna 1987 Mancini johti hyväntekeväisyyskonsertin Lontoossa Children In Need-järjestön tueksi. Henry Mancini oli nominanttina 72 Grammy-palkinnon saajaksi, joista hän sai palkinnon 20 kertaa. Oscar-palkinnon saajaksi hänet ehdotettiin 18 kertaa, joista neljä toi voiton. Hän voitti myös Golden Globe-palkinnon ja oli kaksi kertaa ehdolla Emmy-palkinnolle.
Mancini sai vuonna 1989 American Academy of Achievementin Golden Plate-palkinnon sekä vuonna 1997 postuumisti musiikin tohtorin arvon Berklee College of Musicista. Henry Mancini kuoli haimasyöpään Los Angelesin kaupungissa 14.6.1994. Mancinin vaimo oli laulaja Virginia ”Ginny” O’Connor, jonka kanssa heillä on kolme yhteistä lasta. Rouva Mancini oli yksi Singers Societyn perustajista; yhdistys edistää ammattilaulajien hyvinvointia ja terveyttä maailmanlaajuisesti. Yksi Mancinin kaksoistyttäristä, Monica Jo Mancini (s. 4.5.1952) on ammattilaulaja. Hänen sisarensa, Felice johtaa The Mr. Holland’s Opus Foudationia (MHOF). Mancinin poika, Chrispher on musiikin kustantaja ja promoottori Los Angelesissa.
Turku Jazz Orchestran perjantain konsertissa vierailevina solisteina soittivat Matti Fredsiksson (viulu, kitara ja mandoliini) sekä orkesterin oma saksofonisti, Jusu Heinonen (harmonikka). Orkesterin saksofonisteina soittivat Jusu Heinonen, Tane Kannisto, Kimmo Gröhn, Harri Wallenius ja Samuli Nieminen. Pasuunoita: Hooper Santos, Jani Jokinen, Vesa Huhtasalo ja Gustav Nyström. Trumpetteja: Tero Lindberg, Timo Mansikka-aho, Rami Koskinen ja Mikko ”Gunu” Karjalainen. Kompin takasivat: Timo Kajamies (piano), Vesa Saloranta (basso) ja Anssi Tirkkonen (rummut).
Konsertissa kuullut Mancinin sävellykset olivat:
1. Cheers
2. Theme from ”Hatari!”
3. Baby Elephant Walk
4. Your Fayher’s Feathers
5. Night Side
6. Crocodile, Go Home
7. The Sounds of ”Hatari!”
8. Theme from ”Peter Gunn”
9. The Pink Panther Theme (adapt. Tero Lindberg)
10. It Had Better Be Tonight
11. Royal Blue
12. The Tiber Twist (adapt. Tero Lindberg)
13. Something for Sellers
14. Shades of Sennett
15. Dreamsville
16. Banzai Pipeline
Perjantain Mancini-konsertin tuoreet adaptaatiot Turku Jazz Orchestralle – kahta kappaletta lukuun ottamatta – olivat kapellimestari Ville Vannemaan tekemiä.
.jpg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti