Kultaseppä Kustaa Hiekka voitti taideteoksia myös Suomen Taideyhdistyksen järjestämissä arpajaisissa; yksi esimerkki tästä on Johan Knutsonin maalaus Vanhaa Katajanokkaa Helsingissä. Kustaa Hiekka hankki taideteoksia myös taidenäyttelyistä, kuten mm. kuvanveistäjä Yrjö Liipolan veistoksen omasta vaimostaan, Marasta, jonka Kustaa Hiekka hankki Suomen Taiteilijan näyttelystä vuonna 1912.

Kustaa Hiekka maalautti ennen 40-vuotissyntymäpäiviään Tampereen ensimmäisellä ammattitaiteilijalla, Kaarlo Vuorella (1863-1914) muotokuvan itsestään. Vuoren maalauksessa Kustaa Hiekka esitetään äveriäänä sekä itseensä tyytyväisenä miehenä. Samana vuoten eli vuonna 1894 Kustaa Hiekka maalautti Kaarlo Vuorella vielä muotokuvan kultaseppä Kustaa Hiekan hevosesta, Pokusta. Vuonna 1905 Kaarlo Vuorelta tilattiin lisäksi Kustaa Hiekan isästä, Wilhelmistä muotokuva. Taiteilija Yrjö Forsén teki 1920-luvulla Kustaa Hiekan isän toisesta puolisosta, Anna Annastiinasta (1840-1927) muotokuvan.

Asessori ja kihlakunnan tuomari Evert Tähkäpää määräsi testamentissaan vuonna 1933 näin: ”Kustaa Hiekan Säätiölle Tampereella kodistani salin, työhuoneen ja rokokoohuoneitteni kalustot, niissä olevine tauluineen ja muine taide- ja arvoesineineen, mikäli säätiö katsoo tarpeelliseksi itselleen pidättää, samoin kuin kaikki kulta-, hopea-, pronssi-, kivi-, porsliini- ja fajanssiesineet. Esineitä, joita säätiö ei katso itselleen tarpeelliseksi varata ja joilla on jotain taiteellista tai kansatieteellistä arvoa, tulee sen tarjota joko Tampereen Taideyhdistykselle tahi Hämeen Museolle.”

Tällainen jälkisäädös oli hyvin tyypillinen asessori Evert Tähkäpäälle. Hän piti yllä ystäviensä kanssa Tampereella kansallisen romantiikan ja taiteen henkeä yleensäkin. Tämän työn tuloksena oli Tampereelle saatu Hämeen museo esimerkiksi. Asessori Evert Tähkäpää kuului Hämeen museon johtokuntaan Hämäläis-Osakunnan edustajana monet vuodet, aivan samoin hän lukeutui myös Tampereen Taideyhdistyksen johtokuntaan. Asessori Tähkäpää sääti lisäksi testamentissaan: ”Muu omaisuuteni lankeaa Tampereen kaupungille hoidettavaksi eri rahastoina Tampereen taideyhdistyksen hoidossa olevan museon ylläpitämiseksi ja taideteosten ostoa varten yhdistyksen kokoelmiin”. Asessori Evert Tähkäpään perinnön varoilla hankitaan vielä tänäkin päivänä taideteoksia Tampereen taidemuseoon.

Tampereen kaupungissa asessori Ever Tähkäpää osallistui ahkerasti kaupungin kulttuurielämään; hän kävi mielellään konserteissa sekä teatteriesityksissä. Asessori Tähkäpää oli yksi Tampereen Teatterin perustajista. Tampereen Teatteri aloitti toimintansa vuonna 1904 aluksi Raittiustalossa ja VPK:n talossa, koska teatterilla ei ollut alkuun omaa toimitilaa. Nykyinen Tampereen Teatterin rakennus valmistui vuonna 1912. Rakennus vihittiin käyttöön 14.2.1913. Teatteritalon suunnittelivat arkkitehdit Kauno Sankari Kallio (s. 31.7.1877 Ruovesi ja k. 29.6.1966 Helsinki) ja Oiva Sakari Kallio (s. 23.7.1884 Alaveteli ja k. 13.8.1964 Helsinki). Tamperee Teatterin ensimmäinen johtaja oli Kaarle Albert Halme (sukunimi vuoteen 1888 asti Sundgren, s. 4.12.1864 Hämeenkyrö ja k. 20.9.1946 Helsinki).

Asessori Tähkäpäätä kuvailtiin hienostuneeksi, tarkaksi sekä täsmälliseksi kaikessa esiintymisessään; hänen taiteen harrastuksensa oli nirsompaa kuin kultaseppä Kustaa Hiekan. Asessori hankki tuttavapiiriinsä ystäviä taiteilijoista sekä taiteen harrastajista. Jo koulua käydessään Hämeenlinnassa Tähkäpää oli tutustunut taiteilija Kaarlo Vuoreen (s. 19.8.1863 Ruovesi ja k. 22.6.1914 Runni, Iisalmi), sillä hän jakoi asuinhuoneensa Kaarlo Vuoren veljen, Heikki Vuoren kanssa. Vuonna 1890 Kaarlo Vuori maalasi Evert Tähkäpäästä jo koulupoikana ensimmäisen muotokuvan. Muotokuva oli esillä Kaarlo Vuoren ensimmäisessä näyttelyssä vuonna 1891. Kaarlo Vuori valittiin vuonna 1898 Suomen Taideyhdistyksen Turun piirustuskoulun johtajaksi, minkä vuoksi hän muutti Tampereelta Turkuun asumaan.

Kaarlo Vuori syntyi kauppias Gustaf Henrik Hällbergin ja Hedvig Patalan kuusilapsiseen perheeseen ja vietti seitsemän ensimmäistä vuottaan Ruovedellä. Tampereella Vuori eli vuodet 1870-1883. Kaarlo Vuori pääsi ylioppilaaksi Helsingin alkeisopistosta vuonna 1883. Taidetta hä opiskeli Helsingin yliopiston piirustussalissa, Taideteollisessa keskuskoulussa vuonna 1886 sekä Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1886-1889, jossa hänen opiskelukaverinsa oli taidemaalari Pekka Halonen (s. 23.9.1865 Lapinlahti ja k. 1.12.1933 Tuusula). Kaarlo Vuori oli stipendiaattina Pariisissa kaksi lukuvuotta. Kaarlo Vuori toimi 1880-luvulla Suomen muinaismuistoyhdistyksen piirtäjänä tutkimusmatkoilla Suomessa ja ulkomailla.

Kaarlo Vuori maalasi muotokuvan vuonna 1891 Minna Canthista sekä muista Canthin perheenjäsenistä. Samana vuonna Kaarlo Vuoren maalauksia esiteltiin ensi kerran julkisesti yleisölle. Turun piirustuskoulun vuosien jälkeen Kaarlo Vuori siirtyi takaisin Tampereelle muotokuvamaalariksi ja opettajaksi Tampereen Käsityö- ja taideteollisuuskouluun. Kaarlo Vuori oli 1900-luvun alussa Tampereen tehdaskaupungin ainoa ammattimainen kuvataiteilija Gabriel Engbergin ohella. Vuodesta 1900 lähtien Kaarlo Vuori oli avioliitossa näyttelijä Tilda Vuoren kanssa kuolemaansa asti. Parikunnalle syntyi poika, Veijo, vuonna 1903. Muotokuvien lisäksi Kaarlo Vuori maalasi realistisia maisemakuvauksia, kuten Ruoveden kirkkorantaa (1909) ja Saaristotila (1911). Vaimonsa Tildan muotokuvan Kaarlo Vuori maalasi vuonna 1913. Kaarlo Vuori harrasti myös valokuvausta ja hänen valokuviaan julkaistiin Helsingin Kaiku-lehdessä helmikuussa 1909. Kaarlo Vuori menehtyi aivohalvaukseen kesäkuussa 1914.

Taiteilijat Gabriel Engberg (1872-1953) ja Kaarlo Enqvist-Atra (1879-1961) olivat asessori Evert Tähkäpään monista taiteilijaystävistä läheisimmät; he kuuluivat Tähkäpään lähipiiriin. Evert Tähkäpään ja Kaarlo Enqvist-Atran läheisiä välejä kuvastaa se, että asessori Tähkäpää määräsi taiteilija Enqvist-Atran testamenttinsa toimeenpanijaksi. Asessori Evert Tähkäpään Onkiniemen kodin taidekokoelma kasvoi muutamasta taidejäljennöksestä vähitellen varsin merkittäväksi taidekokoelmaksi. Evert Tähkäpää ei kuitenkaan ollut liikemies, vaan virkamies, joka ei ollut edes suurissa varoissakaan. Hän oli kuitenkin ihmisenä aina valmis auttamaan toisia ihmisiä; hän auttoi monia varakkaampia ihmisiä taiteen keräilyssä ja auttoi myös nuoria taiteilijoita antaen näin heille uusia ansaintamahdollisuuksia. Hän pyrki luomaan elinympäristöstään kauniimpaa ja viihtyisämpää omalla tavallaan.

Asessori Evert Tähkäpää tilasi jo nuorena taiteilija Akseli Gallen-Kallelalta piirustukset ryijystä sekä huonekaluista. Kustaa Hiekan kanssa Tähkäpää suunnitteli taidemuseota yhdessä ainakin parinkymmenen vuoden ajan, joten asessori Tähkäpään testamenttilahjoituksen jättäminen Hiekan taidemuseon hyväksi ei tullut kenellekään varmasti varsinaisena yllätyksenä. Kustaa Hiekalle oli sanomattakin aivan selvää, että hän halusi asessori Tähkäpään perustamansa Kustaa Hiekan Säätiön hallituksen puheenjohtajaksi. Voidaan mainiosti ajatella, että Kustaa Hiekan taidemuseo oli seurausta kumpienkin herrojen yhteisten taideostosten ja vaihtokauppojen sekä taide-etsintöjen tulosta. Olisi päinvastoin ollut todella outoa, jos asessori Evert Tähkäpää ei olisi halunnut yhdistää omia taideaarteitaan Kustaa Hiekan taidemuseon kokoelmiin.

Asessori Evert Tähkäpää matkusti monasti Helsinkiin kulttuurin perässä; hän kävi usein katsomassa teatteria, oopperaa tai vieraili pääkaupungissa järjestetyissä taidenäyttelyissä. Hän liikkui sujuvasti Helsingin taiteilijapiireissä, jossa hänet myös hyvin tunnettiin. Talvella 1898 asessori Evert Tähkäpää asui Viipurin kaupungissa, jossa hänellä oli myös tuuhea tuttavapiiri. Tähkäpää välitti taiteilijaystävälleen, Kaarlo Vuorelle, monia muotokuvatilauksia. Viipurissa asui samaan aikaan runoilija Juhana Heikki Erkko (s. 16.1.1849 Orimattila ja k. 16.11.1906 Helsinki). Tämä kolmen miehen ryhmä tuli tuona talvena sangen kuuluisaksi Viipurin kansainvälisessä ilmapiirissä.

Asessori Evert Tähkäpään Kustaan Hiekan Säätiölle lahjoittama kuvataidekokoelma – kaikkiaan 39 teosta – sisältää maalauksia, joista peräti 19 on tehty ennen vuotta 1900. Lahjoitetun taidekokoelman vanhin taideteos on flaamilaisen taidemaalarin, Pieter van Lindtin (1609-1690) maalaus, Kuninkaitten kumarrus, vuodelta 1631. Taiteilija työskenteli Antwerpenissäsekä Italiassa ja hänestä tuli mestari Antwerpenin Pyhän Luukkaan killassa vuonna 1633. Kaikkiaan 17 maalausta kokoelmassa on vuosilta 1900-1930. Taidekokoelman kaksi veistosta ovat vuosilta 1892 ja 1939. Asessori Evert Tähkäpään taidehankinnoista puuttuvat tiedot muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta. Maisemamaalauksen mestari sekä romantikko, taidemaalari Fanny Churbergin (s. 12.12.1845 Vaasa ja k. 10.5.1892 Helsinki) Kesäilta-maalauksen ja Akseli Gallen-Kallelan (noin vuoteen 1907 Axel Waldemar Gallén, s. 26.4.1865 Pori ja k. 7.3.1931 Tukholma) Kesäilta saaressa-maalauksen asessori Evert Tähkäpää osti Stenmanin taidesalongista.