Tiedämme, että koko tunnetun historian aikana rasva on aina ollut hyvin haluttu ja kaloripitoinen ravintolähde ihmiselle. Metsästäjä-keräilijä aikana jo rasvat pitivät ihmiset hoikkina ja hyväkuntoisina. Tiedämme myös hyvin, että hiilihydraatit lisäävät insuliinin tuotantoa ja tämä taas lisää rasvan tuotantoa; tämä rasva varastoituu elimistömme lihaskudoksiin estäen sen polttamista. Hiilihydraattien nauttiminen stimuloi lipoproteiiniksi kutsuttua entsyymiä, jonka vuoksi rasva kulkeutuu soluihin. Insuliini taas lisääntyessään vaikuttaa entsyymeihin siten, että rasva jumittuu rasvasoluihin hyvin tiukasti kiinni.
Ketoositilassa elimistömme polttaa rasvaa hiilihydraattien sijasta. Ketoosi on hyvin luonnollinen ja historiallisestikin katsoen hyvin alkukantainen tapa ihmiselle, jonka keho on siihen myös hyvin sopeutunut. Lievä ketoositila ihmiselle on suositeltavaa ja erinomaisen terveellinen tapa. Jo aamulla yön jälkeen nukuttuamme elimistömme on hyvin lievässä ketoositilassa, jolloin maksamme käyttää kehon rasvoja polttoaineena. Ihmisen aivot ja sydän toimivat jopa 25 prosenttia tehokkaammin ketoaineilla kuin prosessoidulla verensokerilla. Terveet ja normaalit aivosolut voivat paljon paremmin, jos ne saavat energiansa ketoaineiden välityksellä. Tietyt aivokasvainsolut käyttävät ravintonaan vain glukoosia; glioblastooma – pahanlaatuinen astrosyyttinen gradus IV-kasvain, joka on aikuisten yleisin aivokasvain - on yksi akressiivisimmista aivokasvaintyypeistä, jota lääketiede hoitaa leikkauksilla, solusalpaajilla ja sädehoidoilla. Hoitotulokset eivät näillä hoidoilla valitettavasti oli kovin loistavia.
Tohtori ja neuroradiologi Giulio Zuccolini Pittsburghin yliopiston lääketieteellisestä koulusta oivalsi, että glioblastoomasolut voivat käyttää ainoastaan glukoosia ravintonaan. Hän otti käyttöön ketogeenisen ruokavalion lisäkeinona glioblastooman hoidossa. Tohtori Zuccolini on julkaissut omia tutkimuksiaan aiheesta. Täysin puhtaassa ketogeenisessä ruokavaliossa kaloreista noin 80-90 prosenttia tulee pelkästään rasvoista ja loput saadaan hiilihydraateista ja proteiineista.
Tohtori Russell Morse Wilder (s. 24.11.1885 ja k. 16.12.1959) otti ensimmäisenä termin, ketogeeninen ruokavalio, käyttöön vuonna 1921 toimiessaan Mayo Clinicalla. Täällä hän toimi vuosina 1919-1929 ja hoiti epilepsia- ja diabetespotilaita ketogeenisella ruokavaliolla. Wilder valmistui Chicagon yliopistosta patologiksi tohtorin tutkinnolla vuonna 1907 ja opetti patologiaa sekä anatomiaa Rush Medical Collegessa vuosina 1909-1910. Sieltä hän valmistui myös lääketieteen tohtoriksi vuonna 1911. Opintojensa aikana Wilder vietti vuoden Heidelbergin yliopistossa. Lääketieteen opiskelijana hän tutki tutkija Howard Taylor Rickettsin kanssa lavantautia Meksiko laaksossa Mexico Cityssä joulukuussa 1909. Vuonna 1914 Wilder opiskeli lääkärin avustajana Wienissä kahdeksan kuukautta. Sieltä palattuaan hän tuli lääkäriksi Chicagon Presbyterian Hospitaliin vuosiksi 1914-1917.
Vuosina 1929-1931 Russell Wilder toimi professorina Chicagon yliopiston lääketieteen osastolla. Vuonna 1931 Wilder palasi Mayo-säätiön lääketieteen osaston professoriksi ja johtajaksi. Siellä hän tutki edelleen aineenvaihdunnan ja ravinnon kliinisiä ongelmia. Tohtori Russell Wilder kirjoitti kaikkiaan yli 250 tieteellistä artikkelia ja osallistui lääketieteellisten oppikirjojen laadintaan. Wilder toimi Journal of Nutritionin ja The Archives of Internal Medicine-lehden toimituskunnassa, Nutrition Reviews-lehden toimituskomiteassa ja Public Health Reportsin apulaistoimittajana. Hänen asiantuntemustaan käytettiin lääketieteen ja ravitsemuksen alalla Yhdysvaltain liittohallituksen monissa komiteoissa ja virastoissa.
Lyhytketjuiset triglyseridit (MCT) löydettiin 1950-luvun puolivälissä. Ne toimivat elimistössä beetahydroksivoihapon esiasteena ja niitä saa suoraan kookosöljystä. Jos veren triglyseroliarvot kohoavat on riskinä sydän- ja verisuonitautien vaara. Saavutetun ketoosin astetta voidaan mitata ketoositikuilla; niitä käyttivät aikaisemmin yleisesti diabeetikot ja niitä sai kaikista apteekeista. Tikku kastellaan mielellään aamuvirtsalla ja se kertoo välittömästi värikartan avulla, mikä on vallitseva ketoosiaste kehossasi. Esimerkiksi lukeman ollessa 5-15, on ketoosin aste vähäinen.
Valitettavasti nykyään sisätautilääkäreiltä saa kovin huonosti ohjeita aivosairauksien välttämiseksi. Viidentoistaminuutin vastaanotolla potilas ei täysin varmasti voi tietää, onko hoitavalla lääkärillä hoidettavasta taudista ajantasaista tietoa ja kuinka paljon sitä on. Monet lääkärit ovat koulutuksensa saaneet jopa vuosikymmeniä aikaisemmin, mutta jos he eivät työkiireidensä vuoksi pysty seuraamaan alan kehitystä ammattikirjallisuuden avulla tai osallistumalla alan tilaisuuksiin, ovat heidän tietonsa asiasta voineet vanhentua jo kauan aikaa sitten. Toivottavasti seuraavan sukupolven lääkärit ovat sen verran fiksua väkeä, että seuraavat alaa intensiivisesti ja ennen kaikkea panostavat sairauksien ehkäisyyn ammattitaitoaan sekä terveyden vaalimiseen jo ennakoivasti.
Jopa niinkin lukeneet ihmiset, kuin lääkärit, voivat sekoittaa iloisesti kaksi sanaa: ketoosin ja ketoasidoosin. Ketoasidoosi on sangen hengenvaarallinen tila, joka voi ilmetä esimerkiksi tyypin 1 diabeetikolla. Heillä haima ei enää tuota (lähes) lainkaan insuliinia ja heidän syödessä paljon hiilihydraatteja, ei elimistö pysty käyttämään veressä olevaa glukoosia. Elimistö happamoituu, kun ketoaineita muodostuu vaarallisen paljon elimistössä ja ihmisen on saatava välittömästi sairaalahoitoa tilaansa. Ketoasidoosi voi olla seurauksena myös pitkällisestä syömättömyydestä, johon yhdistyy runsas alkoholin käyttö. Ketoasidoosi tarvitsee muodostuakseen aina välttämättä sekä korkean verensokerin että veren korkean ketoainepitoisuuden.
Alzheimerin taudin hoidossa sekä muissakin neurologisia sairauksia kärsivillä potilailla on havaittu, että gluteeniton ketogeeninen ruokavalio voisi olla heille parhain vaihtoehto. Yleensä tiedetään, että gluteeni ja viljat helposti aiheuttavat tulehdusta ja neurologisia ongelmia potilaille; näiden aineksien poisto ruokavaliosta auttaa vähentämään aivoissa muhivaa tulehdusta. Samoin ketoaineet tiedetään aivoille huomattavasti paremmaksi energialähteeksi kuin glukoosi. Tästä syystä neurologisia vaivoja potevalle näyttäisi olevan etua ketogeenisen gluteenittoman ruokavalion noudattamisesta. Sattumaa ei myöskään ollut, että vähähiilihydraattinen, ketogeeninen ruokavalio alkujaan kehitettiin juuri epileptikoille neurologiseen sairauteen.
Narkolepsia kuuluu myös näihin neurologisiin sairauksiin, kuten myös unihäiriöt. Näissäkin sairauksissa on saatu ketogeenisella ruokavaliolla huojennusta potilaan oloon. Neurology-lehdessä julkaistiin vuonna 2004 tehty tutkimus, joka näytti selkeästi narkolepsiapotilaiden saaneen apua vaivoihinsa vähähiilihydraattisesta ja runsasrasvaisesta ruokavaliosta. Ketoosissa ollessaan myös terveet ihmiset raportoivat nukkuvansa paremmin, eikä heitä yleensä väsytä siten päiväsaikaan. Ainakin osittain tämä johtuu siitä, että kun verensokeri ei heittele, myöskään aterianjälkeistä väsymystilaa ei esiinny.
Kilpirauhassairauksista kärsivät ihmiset ovat saaneet apua ketogeenisesta ruokavaliosta. Ketogeeninen ruokavalio laskee selvästi kilpirauhasarvoja, mikä asia onkin tämän sairauden hoidon kannalta hyvin tavoiteltavaa. Lääkäri Ron Rosedalen väittämän mukaan matalat kilpirauhasarvot ennustavat pitkää ikää sekä osoittavat parempaa kilpirauhasen toimintaa. Tässä kohtaa tärkeäksi muodostuu se, että ravinnosta saadaan tarpeeksi kaloreita, jottei kalorivajaus edistä kilpirauhasen vajaatoimintaa. Tämän perusta on siinä, että ketogeenisella ruokavaliolla rasvaa poltetaan energiaksi, jolloin kilpirauhasen ei tarvitse työskennellä niin kovasti kuin glukoosia energiaksi käytettäessä. Kilpirauhassairaudet ovat niin monimutkaisia hoitavalle lääkärille hoidettavaksi, että lääkäreiden tulisi perusteellisesti tutustua ketogeeniseen ruokavalioon ja sen etuihin hoidettaville potilaille. Suuri ongelma tässäkin asiassa on se, että lääkäreiden koulutukseen sisältyy minimaalisesti ravitsemustietoutta.
Vuonna 2009 Clinical Gastroenterology and Hepatology-lehdessä julkaistiin tutkimus, jonka mukaan ketogeeninen ruokavalio normalisoi ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivien ulosteen koostumusta, vähensi potilaiden vatsakipuja sekä paransi heidän elämänlaatua. Ketogeeninen gluteeniton ruokavalio tehoaa myös moniin autoimmuunisairauksiin sekä metabolian häiriöistä johtuviin sairauksiin. Koululääketiede vain ei pysy näissä asioissa oikein ajantasalla, koska se lähes aina tarjoaa näissä hoidoksi kovia hoitomuotoja. Kalliita biologisia lääkkeitä tarjotaan todella herkästi hoidoksi tai sitten leikkaushoitoa. Tämän vuoksi mm. sairaanhoitokustannukset myös nousevat julmaa vauhtia Suomessa ja näillä lääkkeillä ei kuitenkaan välttämättä saada itse potilaalle lopulta paljoakaan apua sairauteen. Käypähoito-ohjeistusta täytyisi kiireellä päivittää ja sallia lääkäreiden hoitaa ensin potilaita hyvin edullisilla tavalla eli ruokavalion avulla. Nyt valitettavasti annetaan lääketeollisuuden aivan liikaa ohjata käypähoito-ohjeitten antamista ja se tulee myös yhteiskunnalle tarpeettoman kalliiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti