sunnuntai 6. marraskuuta 2022

 

Kultaseppä Kustaa Hiekan lahjoitusvaroilla valmistui vuonna 1937 Suomen maaseudun ensimmäinen kirjastotalo Laitilaan, Laitilan lukutupa. Laitila on Kustaa Hiekan synnyinseutua ja lukutupa valmistui Laitilan keskiaikaisen harmaakivikirkon viereen, osoitteessa Keskuskatu 8 A. Vuonna 2006 Laitilaan valmistui kaupungin rakennuttama uusi kirjastotalo; aikaisempaan kirjastoon verrattuna uusi kirjastorakennus on noin kolme kertaa suurempi. Kustaa Hiekan lahjoittamasta lukutuvasta muodostettiin kulttuurikeskus, jonka pääkäyttäjänä on Vakka-Suomen musiikkiopisto. Kulttuurikeskuksen ensimmäisessä kerroksessa on musiikkiopiston yhteiskäytössä oleva taidenäyttelytila.

Kustaa Hiekan lukutupa Laitilassa.

Laitilan kulttuurikeskuksen näyttelytila muodostuu kahdesta huoneesta, joiden yhteinen pinta-ala on noin 80 m². Seinäkorkeus on 2,70 m ja seinät ovat pääosin valkoiset, taulujen ripustusta varten on kisko-vaijerijärjestelmä, kohdevaloja on yleisvalaistuksen lisäksi käytettävissä. Rakennuksessa on myös hälytysjärjestelmä. Kulttuurikeskuksen näyttelytiloissa järjestetään 2-3 näyttelyä vuodessa. Laitilan kulttuurikeskuksen ensimmäiset näyttelyt olivat talvella 2008. Laitilan kaupunki tarjoaa taiteilijoille tai taiteilijaryhmälle kulttuurikeskuksessa ilmaisen näyttelytilan. Näyttelyn ripustuksesta ja purkamisesta vastaa taiteilija itse.

Kustaa Hiekan kotitalo Seppälän kylässä Laitilassa.

Kustaa Hiekka syntyi ja varttui tuuheasti rakennetussa Seppälän kylässä, jossa viljeltiin ikivanhoja peltoja. Seppälän kylä on Laitilan suurimpia kyliä, sillä siellä oli taloja yli kaksikymmentä. Hiekan kotitalon mailla sijaitsi rautakautinen linnavuori sekä Kopinkedon hiidenkiukaat. Isorahkan suon takana näkyi Untamalan kylä ja sen kirkko. Hiekan suku oli vuosisatoja asunut samoilla seuduilla ja sukulaiset olivat talonpoikaista väkeä. Kylänmäeltä näkyi suoraan seitsemän kilometrin päähän, jossa kohosi Laitilan keskiaikainen harmaakivikirkko. Palttilan kartanon ruokakello saattoi kuulua Seppälän kylään saakka. Valkojärveä pitkin mentiin kirkkoveneillä pyhäaamuisin kirkonmenoihin. Hiekan talo, jota Kustaa Hiekan isoveli Wilhelm isännöi, siirrettiin vuonna 1890 isonjaon määräyksestä kilometrin verran, Omitun niityn laitaan. Kustaa Hiekka lähti itse Seppälän kylästä vuonna 1870 Uuteenkaupunkiin hakemaan kultasepänoppia. Lomansa oppipoika Kustaa Hiekka vietti Seppälän kotikylässään.

Vaurastunut kelloseppä Kustaa Hiekka jätti työnsä kultaseppänä vuonna 1918, jolloin hän myös luopui perustamastaan Suomen Kultaseppä Oy:stä. Tampereen ja Laitilan kaupunkien eteen Hiekka teki paljon merkittävää työtä mesenaattina. Kustaa Hiekan vaimo, Henrika Karolina Hiekka (Arenius) kuoli vuonna 1919. Kustaa Hiekka vieraili kotikylässään mielellään hienolla Opel-merkkisellä autolla, jota hän ei itse ajanut. Paikallisen lehtitiedon mukaan Laitilassa saatettiin nähdä jopa viisikin autoa päivässä. Kustaa Hiekka piti huolta vanhasta kotitalostaan Seppälän kylässä, jotta suvun tilanpitoa voitiin jatkaa. Testamentissaan Hiekka huolehti jopa joidenkin sukulaistensa eläketurvasta. Kustaa Hiekka varautui lahjoittamaan 10 000 markkaa (noin 43 000 euroa) Laitilan kansanopiston perustamiseen, tietenkin Seppälän kylään. Varsinais-Suomen kansanopisto ennätettiin kuitenkin jo vuonna 1899 perustaa Paimioon, joten Kustaa Hiekka vaihtoi lahjoituksensa stipendirahastoksi Laitilasta kansanopistoon pyrkiville. Kustaa Hiekka perusti viimeisinä elinvuosinaan Laitilaan kaksi säätiötä, toisen kirjastoa ja toisen lahjoitusrahastoa varten.

Kustaa Hiekka seurueineen Laitilassa Opel-merkkisellä autollaan.

Kirkonmiehet olivat aloittaneet Laitilassa kirjastotoiminnan jo vuonna 1864. Silloin elettiin aikaa, jolloin kirjastoaate valtasi Suomea. 1870-luvulta lähtien kirjasto toimi uudella kansakoululla. Opettaja Juho Vuorinen järjesteli kirjaston toimintaa seuraavalla vuosikymmenellä; kirjaston lainausaika oli sunnuntaina klo 8-10, kun paikkakunnan väki kulki kirkkoon. 1800-luvun lopussa jotkut yhdistykset, ainakin Laitilan Nuorisoseura, perustivat omia, pieniä kirjastojaan.

Vuosikymmenien ajan kirjastojen toiminta oli vakiintumatonta. Vuonna 1912 perustettiin Laitilaan kunnanvaltuusto, joka samana vuonna jätti varovaisuudessaan päättämättä kirjastokonsulentin suosituksen kansankirjaston perustamisesta, sillä päätös heidän mielestään kuului kuntakokoukselle. Kirjaston perustaminen nostettiin jälleen esille vuonna 1916 Koulutoimen Ylihallituksen kiertokirjeessä. Apteekkari Anton Runman puolsi myös kuntakirjaston perustamista paikkakunnalle. Laitilan valtuusto varasi kirjaston tarpeisiin 100 markkaa vuotta kohden. Kirjasto oli tarkoitus sijoittaa kunnanhuoneeseen, johon kirjastonhoitajan tuli hankkia siihen tarkoitukseen sopiva kaappi. Suuriksi katsottujen kustannusten vuoksi kirjastohanke siirrettiin kuitenkin 1920-luvun puolelle. Vasta vuonna 1926 Laitilassa päätettiin kuntakirjasto perustaa ja kirjaston kirjakokoelma siirrettiin kuntatalon ullakkohuoneeseen kansakoululta. Laitilan kirjasto aukesi heinäkuussa 1927 ja kirjastonhoitajaksi palkattiin Laitilan Molvassa syntynyt Väinö Hilander. Uusi kirjastolaki sääti vastuun kirjastosta kunnille ja melko pian kirjastotoimeen saatiin myös valtionapua. Laitilassa oli muutamassa kylässä ns. piirikirjastot, jotka lopetettiin vasta vuonna 1974 kun kirjastoauto korvasi ne.

Kustaa Hiekka mainitsee muistikirjassaan jo vuonna 1903 ensimmäisen kerran ajatuksensa lukutuvan rakentamisesta Laitilan harmaakivikirkon viereen; toisinaan hän haikaili lukutuvan valmistumista myös Seppälän kylään, omaan kotikyläänsä. Samaan aikaan Laitilan lukutuvan kanssa oli menossa tamperelaisen, Nurmeksessa syntyneen henkikirjoittaja Niilo Timosen lahjoitushanke Nurmeksen kirjastoksi, joka aukesi yleisölle vuoden 1937 lopulla, hieman ennen Laitilan lukutupaa. Niilo Timosen kirjastolahjoitus Nurmekselle alkoi muodostua jo vuoden 1930 tienoilla. Kustaa Hiekan kirjastolahjoituksesta Laitilaan tuli kirjastotoiminnan toinen mallikunta. Kansanvalistus ja kirjastolehtikin ylisti Hiekan lahjoitusta vuonna 1936.

Laitilan kirjastotalo valmistui vanhaa kirkkorakennusta vastapäätä, kirkonkylä silloiseen pääristeykseen, Anttilan talon maille. Kunnanvaltuusto teki päätöksen tontin luovutuksesta 2.11.1936. Lukutuvan kirjastosali oli noin 60 m²:n huone ja talon lukusali oli hieman pienempi. Niiden välissä oli Laitilan Sanomien – perustettu tammikuussa 1925 - toimitus ja konttori. Kirjastonhoitaja Väinö Hilanne (ent. Hilander) lehden toimituksen sekä kirjaston aina 1960-luvun puoliväliin asti. Laitilan lukutuvan suunnitteli rakennusmestari Heikki Enko, joka suunnitteli paikkakunnalle samoin funkkistyylisen elokuvateatterin sekä hirsirakenteisen kappalaispappilan. Lukutuvan piirustukset Enko teki Kustaa Hiekan toiveiden mukaisesti.

Enkon ja Nolpparin muodostama rakennustoimikunta allekirjoitti Laitilan lukutuvan urakkasopimuksen 15.3.1937 laitilalaisten Onni Soinin ja Armas Laihisen kanssa. Rakennuksen lopputarkastus sovittiin tehtäväksi marraskuun puolivälissä. Rakennuksen urakkasumma oli 528 000 markkaa, mutta alkuperäinen lahjoitussumma ei riittänyt ja Kustaa Hiekka lahjoitti 100 000 markkaa lisää hankkeeseen rahaa ja loput varat tulivat lahjoitusrahastosta. Urakkaa varten oli olemassa seitsemän pääpiirustusta ja neljä työpiirustusta, mm. ikkunoista ja ovista. Urakoitsijoiden tehtävä oli hankkia raudoituspiirustukset. Kustaa Hiekka itse ei ennättänyt nähdä lukutupaa valmiina, sillä hän kuoli vapunpäivänä 1.5.1937.

Pitkään asiasta keskusteltuaan lukutupasäätiön johtokunta päätti nimetä uuden talon Kustaa Hiekan lukutuvaksi. Kun kattotiilet saatiin talon katolle, tarjottiin harjannostajaiskahvit rakentajille. Kotipuutarhaliitolta pyydettiin ja saatiin ympäristösuunnitelma, jonka kustansi Laitilan Säästöpankki. Rakennusmestari Heikki Enko suunnitteli myös uuden kirjaston kalustamisen ja niiden hankinnat. Kirjastoon tuli vihreät kalusteet ja lattiaan tuli korkkimatto. Kirjaston lamput olivat kauniita ja tarkoitukseen hyvin sopivia. Kustaa Hiekan lukutupa vihittiin kirjaston käyttöön 16.1.1938 Suomen maaseudun ensimmäisenä kirjastorakennuksena. Tämä selostettiin tarkasti vuoden 1938 kansanvalistus ja kirjastolehden ensimmäisessä numerossa, jossa kuvailtiin isänmaallista vihkiäisjuhlaa.

Kuvanveistäjä Uuno Yrjö Gabriel Liipola.

Lukutuvan edustalle Laitilan kunta tilasi kuvanveistäjä Uuno Yrjö Gabriel Liipolalta (s. 22.8.1881 Koski Tl ja k. 26.3.1971 Koski Tl) tämän tekemän Kustaa Hiekan pronssiin valetusta rintakuvasta toistovalun. Laitilan lukutuvan rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvät päätökset on kaikki kirjattu lahjoitusrahastosäätiön pöytäkirjaan. Lukutupasäätiön varat loppuivat kirjaston rakennuksen valmistuttua ja lukutuvan ylläpito lankesi lahjoitusrahastolle. Vuokratuloa kertyi Laitilan Sanomien tiloista. Lukutuvan puutarhan hoito huomioitiin talousarviossa erikseen. Kerttu Nolpparia kiitettiin monta kertaa lukutuvan puutarhan hoidosta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti