Lähes joka toinen taloyhtiö on tänä vuonna tehnyt jonkun korjaushankkeen, ainakin jos uskomme Kiinteistöliiton korjausbarometriin vastanneita. Näistä taloyhtiöistä runsaalla puolella on meneillään korjaus- ja urakointivaihe, tarjouspyyntövaihe taas puolestaan joka kuudennella. Valtakunnan tasolla vastanneista joka neljäs itse arvioi, että oman taloyhtiön korjausrakentaminen vain kasvaa kuluvan vuoden aikana ja 31 prosenttia vastanneista puolestaan olettaa korjaamisen supistuvan viime vuoteen verrattuna. Vastaajista 31 prosenttia odottaa vuonna 2023 korjauksissa kasvua ja saman verran vastaajista ennustaa supistumista korjaushankkeissa.

Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Kiinteistölehden korjausrakentamisbarometri toteutettiin kyselynä verkossa 29.9.2022-12.10.2022 ja kyselyyn vastasi kaikkiaan 3 919 henkilöä. Taloustilanteen heikkenemisen näki noin 40 prosenttia vastanneista heikentävän korjaushankkeiden aloituksia ja ylläpitoa. Mittauksien aloittamisen jälkeen vuonna 2014 tämä luku ei ole koskaan ollut näin korkea. 59 prosenttia kuitenkin oletti, että taloustilanne ei vaikuta heidän korjaushankkeiden toteutukseen.

Korjausrakentamisbarometrissä udeltiin myös viimevuosien koronapandemian ja tämän vuotisen Ukrainan sodan vaikutuksista taloyhtiöiden korjaushankkeisiin sekä talouteen. Kolmasosa taloyhtiöistä ilmoitti, että niillä ei ollut mitään vaikutusta omiin suunnitelmiinsa. Kuitenkin 35 prosentissa taloyhtiöistä on varauduttu nouseviin korjauskustannuksiin. Joka viides taloyhtiö oli havainnut jo tarjoushinnoissa nousevaa trendiä. Nämä nousut havaittiin isännöitsijöiden keskuudessa hallitusjäseniä useammin. Kasvuodotukset näkyvät korjaushankkeissa selvästi varsinkin energiaan liittyvissä korjaushankkeissa, sillä näillä korjauksilla vaikutetaan suoraan myös taloyhtiöiden juokseviin lämmityskustannuksiin. Haasteet taloudessa ja rahan saatavuudessa sekä mm. lainojen koroissa ovat selkeästi viemässä taloyhtiöissä korjaushankkeita vain yhäti suunnitelmallisempaan toimintatapaan.

Kerrostaloista sekä rivitaloista peräti 40 prosenttia pitää seuraavalla viisivuotiskaudella todennäköisimpänä ja yleisimpänä korjauskohteena sähköautojen latauspisteiden rakentamisen taloyhtiöihinsä. Kerrostaloissa seuraavaksi yleisemmät korjaushankkeet ovat talon julkisivuremontit ja lvis-saneeraukset. Rivitaloyhtiöissä taas joka neljäs katsoi lähitulevaisuudessa ikkunoiden tai ulko-ovien sekä piharakenteiden nousevan ajankohtaisiksi korjauskohteiksi. Joka viiden rivitaloyhtiö laskee taas vesikaton tai julkisivun muodostuvan korjaurakennuskohteeksi seuraavan viiden vuoden kuluessa. Sekä kerros- että rivitaloissa aurinkosähköhankkeiden määrä ja osuus on selkeässä kasvussa myöskin.

Pankkien myöntämien korjauslainojen saatavuus on saatujen tarjouksien perusteella selkeästi heikentynyt verrattuna viime kevääseen ja syksyyn verrattuna. Taloyhtiöistä 44 prosenttia ilmoitti saaneensa ainoastaan yhden lainatarjouksen tarjouspyyntöihinsä. Jopa 5 prosenttia taloyhtiöistä ilmoitti, että he eivät saaneet tarjouspyyntöihin pankilta yhtään rahoitustarjousta. Viimeisen puolen vuoden vuoden kuluessa arvioidaan lainarahoituksen saannin jonkin verran heikentyneen, mutta yhä edelleen valtaosa – 77 prosenttia – vastanneista arvioi, että lainansaanti on kuitenkin pysynyt ennallaan. Vastaajat ovat kuitenkin pistäneet merkille yleisen lainaehtojen heikentymisen. Markkinakorkojen voimakas nousu on myös havaittu taloyhtiöiden tarjouksissa. Taloyhtiöiden korjauslainojen lainamarginaalit ovat kääntyneet selkeään nousuun. Vastanneiden lainamarginaali oli syys-lokakuussa 0,93 prosenttia (mediaani), kun se vielä keväällä oli 0,85 prosenttia. 80 prosenttia vastaajista ilmoitti, että marginaali oli välillä 0,5-2,5 prosenttia ja yhä useampi raportoi reilun kahden prosentin marginaalista.

10 prosentti kyselyyn vastanneista ilmoitti varautuneensa korjauslainojen korkojen nousuun korkosuojauksella. Vastaajista 45 prosentilla oli käytössä kiinteä korko korjauslainoissa ja joka kolmannes luotti korkokattoon.

Määräaikainen sähkösopimus oli kiinteistösähkössä noin 70 prosentilla kyselyyn vastanneista taloyhtiöistä. Tämän johdosta sähkösopimusten mediaani oli vielä vastaushetkellä kerrostaloissa hyvin matalalla tasolla, noin 6,50 senttiä/kWh. Merkittävä määrä taloyhtiöiden määräaikaisia sähkösopimuksia on katkolla tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä tai vuosina 2023-2024. Edellä mainitusta johtuen taloyhtiöt tulevat suuremmassa määrin kohtaamaan energian hinnannousun vasta vuonna 2023. Tämä on toisaalta suonut mahdollisesti hieman puskuria ainakin joillekin taloyhtiöille.