Olli Antero Ahvenlahti (21. osa)
Vuonna 1977 Olli Ahvenlahti matkusti pariksi viikoksi Esko Rosnellin ja Pekka Pöyryn kanssa New Yorkiin tutustumaan kaupungin musiikkipiireihin. Suomessa oli aikaisemmin vierailut New Yorkista soittamassa tumma basisti, Fitzgerald Jenkins, jonka siviiliammatti oli lääkäri. Jenkins soitti mm. Tom Waitsin yhtyeessä. Fitzgerald Jenkins sanoi suomalaismuusikoille, että jos joskus olette tulossa New Yorkiin, olkaa häneen yhteydessä, niin hän voi toimia oppaana kaupungissa muusikoille. Fitzgerald Jenkinsin suomalaiset muusikot tavoittivat New Yorkin taiteellisen boheemitoiminnan keskuksesta, Hotelli Chelseasta, jossa Jenkins asusti.
Fitzgerald Jenkinsillä oli auto, jolla Jenkins ajelutti suomalaisia ystäviään pitkin Harlemia ja Bronxia sekä tutustutti ystäviään omiin paikallisiin soittokavereihin. He viettivät yhdessä pitkiä aikoja Lower East Sidella ja Villagen jazzklubeilla. Suomalaismuusikot pääsivät tutustumaan mm. muusikko, tenorisaksofonisti Samuel Carthorne ”Sam” Riversiin (s. 25.9.1923 El Reno, Oklahoma ja k. 26.12.2011 Orlando, Florida), jonka asunnolla Lower East Sidella ystävyksemme istuskelivat yhden iltapäivän ja illan. Riversin asunnolla oli muitakin soittajia, Sam Riversin kavereita, free jazz -orientoituneita muusikoita. Sam Rivers vei suomalaiset muusikot vielä Sohoon johonkin loft jazz -paikkaan. Kyseessä oli yksitysklubi, jossa oli ravintolatarjoilua ja jazzilta tarjolla muusikoillemme.
Sam Riversin Olli Ahvenlahti kohtasi seuraavan kerran uudelleen 1980-luvulla, kun Rivers tuli soittamaan Kainuun jazzkevät -tapahtumaan. Ahvenlahti pääsi tapahtumassa säestämään Sam Riversiä. New Yorkin itse kustannettu musiikkiopintomatka vastasi hyvin muusikoidemme odotuksia miljoonakaupugin musiikkielämästä. Heidän tapaamansa muusikot olivat kaikki todella ystävällisiä ammatti-ihmisiä ja tunnelmat joka paikassa olivat erinomaisia. Suomalaismuusikot olivat itse liikkeellä todella nuivalla budjetilla, joka yleensä tarkoitti mm. hampurilaisten syöntiä ja Budweiserin juontia. Matkat New Yorkissa suoritettiin maanalaista käyttäen.
Olli Ahvenlahden televisiotyö alkoi tosissaan vuonna 1977, kun moniosaaja Jukka Virtanen pestasi Ahvenlahden suosittuun MTV:n ohjelmaan, Toivotaan, toivotaan, kapellimestariksi. Ohjelma tuli televisiosta joka sunnuntai-iltapäivä ja ihmiset saivat esittää ohjelmaan mm. esiintyjä- ja kappaletoiveita. Ohjelman juontajina toimivat Pia Christiansen ja Jukka Virtanen. Työ ohjelmassa oli vakituista työtä Olli Ahvenlahdelle ja siitä vielä maksettiin hyvä korvaus rahallisesti. Olli Ahvenlahti toimi ohjelman kapellimestarina viiden vuoden ajan ja ajan sekä työn myötä Olli Ahvenlahdesta tuli myös television avulla hyvin tunnettu henkilö.
Toivotaan, toivotaan -ohjelman orkesteri oli melko pieni ja siksi orkesterikin mahtui hyvin studion kamerakuviin. Ohjelman orkesterin pysyvin soittaja oli mainio studiomuusikko Heikki Risto Ylermi Laurila (s. 15.5.1934 Kouvola ja k. 9.2.2021 Nizza, Ranska). Häneltä Olli Ahvenlahti kuuli paljon studiotarinoita, sillä Laurila pitää edelleenkin studioiden raitasoittojen ennätystä – 7272 raitaa – hallussaan. Televisiotyö oli tuohon aikaan täysin erillaista, kun mitä se on tänään. MTV:n viihdepäällikkönä toimi tuolloin Erkki Olavi "Ere" Kokkonen (s. 7.7.1938 Savonlinna ja k. 16.10.2008 Helsinki) ja yhtiön ohjelmäpäällikkö oli Tauno Johannes Äijälä (s. 4.5.1941 Tyrvää), jota pidettiin yleisesti ankarana ja pelättynä sekä kunnioitettavana hahmona talossa. Samaan aikaan MTV:n toimitusjohtajana toimi Pentti Viljo Juhani Hanski (s. 25.4.1924 Kotka ja k. 7.3.1997 Helsinki). Pentti Hanski oli vaimonsa kanssa Olli Ahvenlahden äidin erittäin hyviä tuttavia, sillä he asuivat myös Herttoniemen Oravatiellä ja Pentti Hanski oli myös kotkalainen, kuten rouva Irja Ahvenlahtikin.
MTV sijaitsi Länsi-Pasilan Pöllölaaksossa, jonka legendaarisessa kahvilassa Olli Ahvenlahtikin oppi pian viettämään vapaa-aikaansa tv-nauhoitusten välillä. Tässä kahvilassa syntyi myös useita kontakteja henkilöiden kesken. Kahvilassa istuivat hyvässä sovussa niin televisioviihteen kuin musiikinkin tekijät. Moni ihminen sai kahvilassa lisää työtehtäviä suhteiden avulla. Olli Ahvenlahtikin sopeutui hyvin tähän joukkoon ja hänkin sai tässä kahvilassa paljon työtarjouksia aikanaan. Hänen oli myös pakko joustaa omasta intohimostaan jazzmusiikkia kohtaan ja ottaa sellaisia työtehtäviä vastaan, joita tarjottiin ja jotka siten myös elättivät toimeentulon antaen. Samalla hän tutustui laajaan kirjoon suomalaisia – nyt jo valitettavastiin moniin edesmenneisiin – muusikoita ja viihdealan legendoja.
Tuohon suomettumisen aikaan vielä mm. Radion tanssiorkesteri teki kulttuurivaihtomatkoja Neuvostoliittoon Sävelsilta -konsertteja järjestämällä mm. Tallinnaan. Olli Ahvenlahti pääsi näille matkoille mukaan pianistia tuuraamalla. Viron Tallinnassa majoitus oli järjestetty Viru-hotelliin. Eräällä matkalla Ollin huonekaverina hotellissa oli multi-instrumentalisti Martti Juhani Metsäketo (s. 17.12.1940 Iitti ja k. 23.9.2015 Helsinki). Eräänä yönä kello kolmen aikaan heidän hotellihuoneen oveen koputettiin voimakkaasti. Sisään astui säveltäjä-kapellimestari Rauno Lehtinen, joka oli ilmeisesti ottanut pari paukkua vodkaa. Erittäin kohteliaasti hän pyyteli häiriötä anteeksi, mutta hänen täytyi välttämättä heti soittaa puhelu Moskovaan. Puhelu ei tietenkään yhdistynyt mihinkään ja Rauno Lehtinen puhui hiljaa puhelimeen puutaheinää muka venäjäksi kymmenen minuutin ajan. Kaverukset seurasivat hämmästyneinä Raunon esitystä. Puhelun päätyttyä Rauno lausui: ”Kiitos teille, hyvät herrat, tämä oli erittäin tärkeä puhelu minulle. KGB on perässäni, mutta saatoitte tämän puhelun myötä pelastaa henkeni.” Tämän sanottuaan Rauno Lehtinen poistui huoneesta. Sseuraavana aamuna asiasta puhuttaessa Rauno ei kommentoinut yön tapahtumia muuten, kuin tokaisemalla: ”Tiedätehän, että minulla on miljoonaomaisuus Neuvostoliitossa, mutta rahoja on vaikea saada tänne länsipuolelle?” Rauno Lehtinen ei saanut sävellyksistään tekijänoikeustuloja Neuvostoliitosta, kun maa ei kuulunut länsimaisen tekijänoikeussysteemin piiriin.
Yhdellä toisella Sävelsilta -konserttimatkalla Olli Ahvenlahti oli majoitettuna laulaja Kai Ahti Rainer "Kuju" Hyttisen (s. 7.1.1947 Mikkeli) kanssa samaan hotellihuoneeseen. Konsertin jälkeen oli vuorossa illanvietto, jossa oli vodkaa ja sampanjaa tarjolla. Seuraavan aamun ohjelmassa oli vielä kello kymmenen Suomen suurlähetystössä vierailu ennen kotimatkaa. Kello yhdeksältä soittajat kerääntyivät hotellin aulaan kuljetusta varten. Kai Hyttistä ei vain saatu hereille, jolloin Olli keskusteli ensin Erkki Olavi (s. 5.1.1926 Turku ja k. 6.4.1997 Helsinki) Melakosken kanssa asiasta ja Melakoski lupasi naureskellen kutsua Rauno Lehtisen paikalle. Rauno tuli paikalle ja otti tilanteen hallintaansa. Rauno sanoi: ”Hyvät herrat, tässä tilanteessa en näe mitään muuta mahdollisuutta kuin ottaa käyttöön ankarin rangaistus, jonka Suomi-Sevettijärvi-yhdistys on määritellyt.”
Rauno Lehtinen kysyi, missä on kylpyhuone. Hän marssi kylpyhuoneeseen, jossa otti kravattinsa kaulastaan ja kasteli kravatin vedellä läpimäräksi. Kylpyhuoneestä tullessa hän ilmoitti, että nyt ruoskimme laulajan hereille märin kravatein. Sen jälkeen hän kiskaisi Hyttiseltä peiton päältä ja alkoi ruoskia laulajaa samalla huutaen: ”Herätkää, Hyttinen!” No, Kai Hyttinen tietysti heräsi tähän ja silloin Rauno Lehtinen vän ilkikurisesti lausui: ”Tämä keino tepsii aina!” Tämän jälken Rauno nouti omasta huoneestaan kuivan kravatin kaulaansa.
Midemin musiikkimessuilla Rauno Lehtinen istui kerran suomalaisten muusikkojen kanssa vapaailtaa cannesilaisen hotellin aulabaarissa. Yhtäkkiä hotellissa tuli kuulutus ranskaksi ja englanniksi, että ”täällä reception. Onko hotellissa yhtään lääkäriä?” Rauno Lehtinen nousi saman tien ylös lähtiäkseen apuun. Vieressä istuva tanskalainen muusikko Jørgen Petersen (s. 2.12.1931 Randers, Tanska ja k. 13.2.2009 Helsinki) ymmärsi Raunon aikeen, koska tunsi tämän pitkältä ajalta. Petersen tarttui Raunoa hihasta ja sanoi saman tien hänelle: ”Ei pe...le, Rauno, sinä et nyt mene sinne!”
Vuonna 1977 Olli Ahvenlahti ja taiteilija Vesa-Matti Loiri tekivät ensimmäisen yhteisen albuminsa. Albumin nimeksi tuli Vesku Helismaasta. Äänilevy sisälsi Reino Vihtori Helismaan (vuoteen 1934 Helenius, s. 12.7.1913 Helsinki ja k. 21.1.1965 Helsinki) sanoittamia lauluja, joihin Olli Ahvenlahti teki uudet sovitukset. Levyn klassikkokappaleista seitsemän laulua oli säveltäjä Toivo Kärjen tekemiä ja kolme Reino Helismaan omia sävellyksiä. Lisäksi levyllä oli Reino Helismaan sanoittama kansansävelmä, Peltoniemen Hintriikan surumarssi. Aloitteen tämän albumin tekemiseen teki Finnlevystä äänilevytuottaja Erkki Kauko Kalevi Pälli (s. 5.7.1935 Helsinki ja k. 3.9.2018 Vantaa). Erkki Pälli oli tuottanut myös Vesa-Matti Loirin edelliset albumit, 4 + 20 ja Vesku Suomesta vuonna 1972. Näillä albumeilla Olli Ahvenlahti ei ollut vielä mukana soittamassa.
Vesku Helismaasta -levy oli ensimmäinen kokonainen äänilevy, jonka Olli Ahvenlahti sovitti alusta loppuun saakka itse. Ennen albumin äänityksen alkua Olli Ahvenlahti ja Vesa-Matti Loiri kävivät Toivo Pietari Johannes Kärkeä (s. 3.12.1915 Pirkkala ja k. 30.4.1992 Helsinki) tapaamassa hänen toimistossaan Pitäjänmäellä. Kärki antoi ohjeet raameille, mitä sai tehdä hänen musiikilleen. Toisaalta Kärki jäi myös mielenkiinnolla odottamaan Olli Ahvenlahden uusia sovituksia hänen kappaleistaan. Ennen äänityksen alkua Loiri ja Ahvenlahti harjoittelivat materiaalia viikon ajan Iso Roobertinkadun salakapakassa Little Jackissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti