Anneli Saaristo
Tampereen pääkirjasto Metsossa järjestettiin Metson Markkinat lauantaina 20.4.2024 klo 10-16. Runsaalle yleisölle oli järjestetty pääkirjastolle kolme esiintymispaikkaa, joissa esiintyivät mm. monet muusikot ja kirjailijat. Pääkirjasto Metson musiikkiosastolla haastatteli kirjastonhoitaja Juhani Koivisto tänä vuonna 75 vuotta täyttänyttä laulajatar Anneli Saaristoa lauantaina klo 12-13. Anneli Saaristolla on on parhaillaan tänä vuonna menossa juhlakiertue, jonka nimi on La Dolce Diva. Hän viettää samalla 55-vuotistaiteilijajuhlaansa kiertueen merkeissä.
Laulaja ja näyttelijä Terttu Anneli Orvokki Saaristo (s. 15.2.1949 Jokioinen) vietti lapsuutensa Jokioisissa hyvin vaatimattomissa olosuhteissa. Perheen vanhemmat olivat musikaalisia, sillä molemmat vanhemmat lauloivat kuorossa. Anneli Saaristo itse opiskeli laulua laulunopettaja Marja Bergin ohjauksessa. Käytännöllisesti melkein koko 1970-luvun ajan Anneli Saaristo oli Kalevi Rothbergin tanssiyhtyeen solisti. Nuorta solistia kohdeltiin yhtyeessä monella tavoin huonosti, mutta samalla Anneli Saaristo koki, että tuo aika yhtyeen solistina oli hänelle hyvin opettava kokemus. Hän joutui mm. opettelemaan yhtyeen kanssa vaikeita lauluja ja laulamaan stemmoja. Tanssiorkesterin kanssa hän sai jopa levyttää iskelmistä coverversioita. Kun Anneli Saaristo uskaltautui vaatia itselleen samaa palkkaa tanssiorkesterissa kuin muusikotkin saivat, orkesterin johtaja Kalevi Rothberg antoi Anneli Saaristolle potkut yhtyeestä.
Ylioppilaaksi Anneli Saaristo pääsi Turun Iltaoppikoulusta vuonna 1978. Ensimmäisen oman konserttinsa laulajana Anneli Saaristo piti vuonna 1980 Turun Ruotsalaisessa Teatterissa saatuaan Turun kaupungilta 1 000 markan stipendin. Konsertissa oli pelottava paikka Annelille hoitaa juonnot, sillä hän ei ollut tanssibändin solistina tottunut paljoa puhumaan yleisön kanssa. Keväällä 1978 Anneli Saaristo osallistui Suomen euroviisukarsintoihin Eero Tiikasalon säveltämällä laululla, Sinun kanssasi, sinua ilman, jonka Anneli Saaristo myös lauloi levylle. Seuraava levytys oli kappale, Aamulla rakkaani näin, jonka myös laulajatar Lea Laven (ent. Marjanen, ent. Forssell, ent. Tulonen, o.s. Luukinen, s. 19.6.1948 Haukipudas) on laulanut levylle.
Vuonna 1980 julkaistiin ensimmäinen Anneli Saariston laulamia lauluja sisältävä albumi, Aina aika rakkauden, jonka tuottajana toimivat Jukka Johannes Mauri Alihanka (s. 16.11.1949 Hartola ja k. 21.11.2013 Naantali) ja Eero Tiikasalo. Tällä albumilla muusikkoina olivat mm. Matti Puurtinen, Ilpo Murtojärvi, Ronnie Österberg ja Henrik Otto Donner. Savonlinnassa syntyneestä muusikosta, säveltäjästä, sovittajasta ja kapellimestarista, Veli Matti Puurtisesta (s. 31.5.1949 Savonlinna ja k. 24.10.2017 Tampereen Lielahti) tuli Anneli Saaristolle hyvin tärkeä yhteistyökumppani vuosien varrella. Puurtinen aloitti soittamisen hanurilla 1950-luvulla kotikylässään Ahvensalmen Tuppuvirralla. Matti Puurtinen lähti ylioppilastutkinnon jälkeen Jyväskylään opiskelemaan pianonsoittoa, orkesterinjohtoa, teoriaa ja musiikkitiedettä.
Matti Puurtinen toimi 1970-luvun lopulla Turun Kaupunginteatterin kapellimestarina (1975-1979) ja hän on siten säveltänyt musiikin noin 40 näytelmään, kuten mm. vuonna 1991 musikaaliin Myrskyluodon Maija, kun Lasse Mårtenson ei ottanut tuolloin sävellystehtävää vastaan. Puurtisen iskelmäsävellystuotanto käsittää noin 500 laulua, joita ovat levyille laulaneet Anneli Saariston lisäksi mm. Anita Hirvonen (oik. Anita Riitta Helena Lindgren, s. 7.2.1946 Äänekoski), Lea Laven, Kauko ”Kake” Randelin (s. 26.1.1955 Mäntyharju), Reijo Raikas Kallio (s. 27.12.1933 Helsinki ja k. 18.6.2018 Espoo) ja Marion Evi Rung (s. 7.12.1945 Helsinki). Monet muistavat Matti Puurtisen parhaiten television kapellimestarina Yle TV2-kanavan ohjelmissa, kuten esimerkiksi Tammerkosken sillalla, Thilia Thalia sekä Tuttu Juttu Show.
Matti Puurtinen sai korvaansa soimaan pahan tinnityksen 2000-luvun alussa. Puurtinen asui viimeiset elinvuotensa Tampereen Lielahdessa Ollinojankadulla. Hän teki mielellään koiransa kanssa kävelylenkkejä sekä kävi usein Lielahtikeskuksen kirjastossa. Valokuvaus muodostui hänelle loppuaikoina musiikin tilalle korvaavaksi harrastukseksi. Matti Puurtiselle myönnettiin vuonna 2016 taiteilijaeläke. Lopulta tinnitys kävi Puurtiselle niin raskaaksi taakaksi, että hän ei jaksanut enää elää sairauden kanssa. Puurtisella oli kaksi aikuista tytärtä. Toinen tytär, Satu Puurtinen, oli vuosina 2000-2007 naimisissa iskelmälaulaja Markku Aron (oik. Markku Tuomas Puputti, s. 3.2.1950 Mouhijärvi) kanssa.
Anneli Saariston laulajanuran alkuaikoina tuottajana ja sovittajana toimi ahkerasti Urpo Tapani ”Upi” Sorvali (s. 31.7.1952 Helsinki ja k. 24.3.1989 Helsinki). Sorvali oli muusikko, rumpali, säveltäjä, sovittaja, tuottaja ja musiikinopettaja, joka opetti mm. konservatoriossa ja Oulunkylän Pop & Jazz musiikkiopistossa. Sorvali soitti studiomuusikkona lukuisilla levytyksillä sekä useissa kokoonpanoissa, kuten mm. Anssi Matti Tikanmäen (s. 18.3.1955 Haapajärvi) orkesterissa ja Hannu Juhani ”Tuomari” Nurmion (s. 21.11.1950 Helsinki) albumilla Punainen planeetta. Saaristo menetti vuonna 1989 kolmen viikon välein kaksi tärkeää ihmistä elämässään, kun Upi Sorvali kuoli aivosyöpään ja Anneli Saariston oma pikkuveli kuoli. Anneli Saaristo on laulanut omia sooloalbumeita kaikkiaan yksitoista kappaletta ja näiden lisäksi hän on ollut mukana laulamassa monilla muillakin levyillä.
Laulajana Anneli Saaristo on saanut kansainvälistä tunnustusta vuonna 1983, jolloin hänet valittiin Knokken festivaaleilla parhaaksi naissolistiksi. Vuonna 1985 Anneli Saaristo sai Rostockin kansainvälisessä laulukilpailussa Menschen und Meer parhaan artistin palkinnon ja vuonna 1987 toisen palkinnon Dresdenissä järjestetyssä kilpailussa. Saariston levyille laulamiin tunnetuimpiin lauluihin kuuluvat Viimeinen känni, Toivo Veikko Lavin (s. 23.4.1912 Kotka ja k. 22.5.1996 Hamina) säveltämä ja sanoittama Evakon laulu – perustuu Lavin säestäjänä toimineeseen palomies Pertti Husun omakohtaiseen tarinaan -, Päättyneet juhlat, Kypsän naisen blues ja Appelsiinipuita aavikkoon. Miten enkeleitä vietellään -projektissa Anneli Saaristo tulkitsi Bertolt Brechtin (oik. Eugen Berthold Friedrich Brecht, s. 10.2.1898 Augsburg, Saksa ja k. 14.8.1956 Berliini, DDR) eroottisia runoja Monna Sylvia Kamun (s. 30.5.1949) ja Liisa Kaarina Tavin (s. 12.5.1956 Tohmajärvi ja k. heinäkuu 2023) kanssa. Anneli Saaristo on ollut mukana Rakkauden kiertokulku -konserteissa yhdessä Eija-Riitta Kantolan (s. 6.3.1966 Pori) ja Marjorien (oik. Marjo-Riitta Nieminen, s. 15.12.1965 Valkeakoski) kanssa.
Anneli Saaristo on toiminut samoin näyttelijänä mm. Turun Kaupunginteatterissa. Saaristo näytteli vuonna 2005 Timo Johannes Koivusalon (s. 31.10.1963 Pori) elokuvassa Kaksipäisen kotkan varjossa. Elokuvan musiikista tehtiin samana vuonna myös samanniminen soundtrack, jonka levyn sovituksista ja orkesterin johdosta vastasi trumpetisti, sovittaja, säveltäjä ja kapellimestari Markku Henrik Johansson (s. 22.3.1949 Lahti). Levyllä laulavat mukana Anneli Saariston kanssa myös Nina Tapio (s. 24.2.1972), Mikko Johannes Leppilampi (s. 22.9.1978 Pälkäne) ja Vesa-Matti ”Vesku” Loiri (s. 4.1.1945 Helsinki ja k. 10.8.2022 Helsinki).
Säveltäjä, sovittaja, pianisti, runoilija ja taidemaalari Matti Rag Juhani Paanannen (s. 9.11.1939 Turku ja k. 24.4.2022 Turku) sävelsi seitsemän sinfoniaa sekä pienimuotoisempia teoksia, mutta hän sävelsi lauluja myös oopperalaulaja (sopraano) Taru Aura Helena Valjakalle (o.s. Kumpunen, s. 16.9.1938 Helsinki) ja Anneli Saaristolle. Anneli Saaristo on laulanut peräti viidellä albumilla, joissa on säveltäjä Matti Rag Paanasen musiikkia: Lauluja (1982, Matti Rag Paanasen sävellyksiä), Aleksis Kivi (1984, Matti Rag Paanasen sävellyksiä Aleksis Kiven runoihin), Prinsessan testamentti (1988, Matti Rag Paanasen sävellyksiä tyttärensä muistoksi), Kosketus (1997, Matti Rag Paanasen sävellyksiä) ja Frederico Garcia Lorca (1998, Matti Rag Paanasen sävellyksiä Lorcan runoihin).
Paanasen isä oli pankkivirkailija ja äiti oli taidetanssija. Paananen opiskeli musiikkia pianisti Asser Paasimaan ohjauksessa ja kapellimestari, säveltäjä, sovittaja ja musiikinopettaja Arvo Airaksisen (s. 4.5.1910 Espoo ja k. 14.7.1993 Turku) johdolla. Muusikonuransa hän aloitti ravintolapianistina 1960-luvun alussa; Paananen soitti tuolloin yhtyeensä kanssa jazzia ja ragtimea, josta syystä hän sai sittemmin virallistetun lisänimensä. Paananen työskenteli myös merimiehenä ja kullankaivajana ja hänet vihittiin vaimonsa kanssa Afrikassa. Paanasen lempipaikka oli Pariisi, jota hän kuvasi useasti maalauksissaan. Paananen maalasi vuodesta 1978 lähtien useita satoja teoksia ja hänen kotonaan Turun Hirvensalossa sijaitsi oma taidegalleria, Ragala.
Jazzpianistina Paananen esiintyi lukuisissa konserteissa sekä äänilevyillä. Hänen pääteoksensa on tuhat ja yksi osaa sisältävä sarjasävellys, Tuhannen ja yhden yön laulut, jota Paananen sävelsi 16 vuotta (1977-1993). Paanasen sävelteos, Venyvä käsite (Elastic Concept), sisältää 200 osaa, lähinnä lauluja. Paanasen sarjassa, Varjojen loisteessa, on 180 laulua. Raamatun pohjalta Paananen sävelsi 12 ensimmäistä lukua ja useita lauluja sarjaan, Korkea Veisu. Oratorio Jobin kirja sai kantaesityksensä vuonna 2010 Turun Mikaelinkirkossa. Monologiooppera Dzyanin kirja eli Kaiken synty (Blavatsky) valmistui vuonna 1993. Guinnessin Suuri Ennätystenkirja (1976 ja 1994) kertoo, että Paanasen säveltämä 42-tuntinen jazzteos Vuoden päivät (The Year) on maailman pisin yhtenäinen sävelkokonaisuus.
Matti Rag Paananen sai usein ideat sinfonioihinsa eksoottisista aiheista, esimerkiksi Robinson Crusoe -sinfonian hän sävelsi vietettyään aikaa samalla saarella, jolle Robinson Crusoe kirjan mukaan haaksirikkoutui. Samoin paikan päällä Amazonjoella Paananen sävelsi WWF:lle albumin Amazon, jota myytiin Amazonian sademetsien suojelun hyväksi. Paananen sävelsi Afrikassa WWF:lle villieläinten suojeluun rahaa keränneen CD-levyn The Sounds of Wild sekä sinfonian The White Maasai’s Jazz Symphony (kantaesitys vuonna 2009). Rag’s Blues Symphony valmistui vuonna 2000, mutta teos jäi Paanasen elinaikana esittämättä. Sinfonian Treasure Island (kahdeksas sinfonia) pianopartituurin Paananen sävelsi Karibianmerellä Grenadassa vuosina 1994-1995. Paanasen säveltämää musiikkia on kuultu elokuvassa Rakastunut rampa (1975) sekä televisiosarjassa Vihreän kullan maa. Lisäksi hän sävelsi musiikkia dokumenttielokuviin, kuten Aleksis Kiven (1984), Elias Lönnrotin (1985) ja Pentti Haanpään (1988) elämänkertaelokuviin.
Esko Favén ohjasi Paanasesta tehdyn dokumenttielokuvan Ompelin säkin iholleni vuonna 1983. Dokumenttielokuva Sinfonia Robinson Crusoelle valmistui vuonna 1986. Matti Rag Paananen kuvasi ja sävelsi ystävästään ”Amazonin erakosta” Pekka Soinista dokumentin Amazonin yksinäisyys vuonna 1987 Perun Pacaya-joella. Paananen teki pitkään huumeidenvastaista valistustyötä vaimonsa Ammin kanssa heidän tyttärensä kuoltua huumausaineiden yliannostukseen 21-vuotiaana vuonna 1987. Konsertteja pidettiin ympäri Suomen, lähinnä kouluissa yli 200. Paananen sai Turun kaupungin taidepalkinnon vuonna 1985 ja hänelle istutettiin oma tammi (tunnistuslaattoineen) vuonna 2018 Turun Samppalinnan puistoon. Valtion taiteilijaeläkkeen Paananen sai vuonna 1999. Matti Rag Paananen kuoli vaikeaan sairauteen 82-vuotiaana. Hänet on haudattu Turun hautausmaalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti