August Klughardt
Toisin kuin jousikvartetti - jonka ääniväri on homogeeninen – puhallinkvintetin soittimet (huilu, oboe, klarinetti, käyrätorvi ja fagotti) poikkeavat toisistaan huomattavasti soittotekniikan, kielen ja soinnin suhteen. Moderni puhallinkvintetti syntyi keisari Josef II:n (Josef Benedikt Anton Michael Adam, s. 13.3.1741 ja k. 20.2.1790) hovissa 1700-luvun lopulla Wienissä suositusta oktettiyhtyeestä: kaksi oboeta, kaksi klarinettia, kaksi käyrätorvea ja kaksi fagottia. Itävaltalainen säveltäjä Franz Joseph Haydn (s. 31.3.1732 ja k. 31.5.1809) oli tunnettu varsinkin kamarimusiikin kehittäjänä. Haydn kehitti jousikvartetoillaan, pianotrioillaan myös puhallinmusiikin näyttävää esilletuloa; samain monien puhallinsoitinten rakentaminen edistyi tuona aikana niin, että eri säveltäjät alkoivat kirjoittaa musiikkia myös puhallinsoittimille.
Merkittäviä puhallinkvintettien kehittäjiä aikoinaan olivat tšekkiläinen Anton Joseph Reicha (s. 26.2.1770 ja k. 28.5.1836) kahdellakymmenelläneljällä kvintetollaan sekä saksalainen sellisti, säveltäjä ja kapellimestari Franz Ignaz Danzi (s. 15.6.1763 ja k. 13.4.1826) yhdeksällä kvintetollaan. Molempien sävellykset ovat yhä edelleen kamarimusiikin standarditeoksia. Vaikka puhallikvintetto sävellysmuotona putosi muodista pois 1800-luvun jälkipuoliskolla, 1900-luvun johtavien säveltäjien kiinnostus on herännyt uudelleen sävellysmuotoa kohtaan. Nykyään puhallinkvintetti on vakiokamariyhtye, jota arvostetaan muonipuolisena kokoonpanona kamarimusiikin piirissä.
Saksalainen säveltäjä ja kapellimestari, August Friedrich Martin Klughardt (s. 30.11.1847 ja k. 3.8.1902) syntyi Köthenissä, 30 kilometriä Hallen kaupungista pohjoiseen. Hän aloitti ensimmäiset pianonsoiton sekä musiikin teoriatuntinsa kymmenen vuoden iässä. Sangen pian hän jo sävelsi omia kappaleita, joita Klughartin koulussa perustama musiikkipiiri esitti. Klughardtin perhe muutti vuonna 1863 Dessauhun. Vain vuotta myöhemmin August Klughardt debytoi pianistina.
Koulunsa päätettyään August Klughardt muutti vuonna 1866 Dresdeniin. Dresdenissä hän jatkoi musiikkioppituntien ottamista sekä toi omia sävellyksiään yleisölle kuultaviksi. Vain vuotta myöhemmin Klughardt alkoi ansaita elantonsa toimimalla kapellimestarina. Aivan aluksi hän työskenteli Posenin kunnallisessa teatterissa yhden kauden, sen jälkeen yhden kauden Neustrelitzissä ja lopulta Lyypeckissä useita kuukausia. Vuodesta 1869 vuoteen 1873 August Klughardt työskenteli Weimarin hoviteatterissa.
Weimarissa hän tapasi unkarilaisen pianisti ja säveltäjä Franz Lisztin (s. 22.10.1811 ja k. 31.7.1886); tämä tapaaminen johti yhteistyöhön, joka oli hyvin tärkeää Klughardtin luovalle kehitykselle säveltaiteessa. Liszt sai Klughardtin innostumaan Richard Wagnerin ja Franz Lisztin ympärille kehittyneestä Neudeutsche Schulen musiikista. August Klughardt palasi vuonna 1873 takaisin Neustrelitziin, missä hänestä tehtiin ylikapellimestari. Hän sai nimityksen orkesterin johtajaksi vuonna 1880. Vuonna 1876 Klughardt vieraili ensimmäisellä Richard Wagnerin Bayreuthin festivaaleilla.
August Klughardt sävelsi kuusi sinfoniaa sekä paljon kamarimusiikkia. Hän ei myöskään kaihtanut vaalia musiikkigenrejä, jotka Wagner ja Liszt olivat hylänneet. Klughardt ei säveltänyt ainuttakaan sinfonista runoa, vaikka säveltäjä Liszt oli sitä hänelle lämpimästi suositellutkin. Sen sijaan hän teki vanhempatyylisiä ohjelmallisia alkusoittoja. August Klughardtin musiikissa on aistittavissa myös selvästi säveltäjä Robert Schumannin (s. 8.6.1810 ja k. 29.7.1856) vaikutus. Toiset Klughardtin sävellykset esittävät hänet aikansa lapsena, kuten esimerkiksi kuoroteos Die Grenzberichtigung (Rajan korjaus), op. 25, joka syntyi Saksan voitettua Ranskan ja Preussin sodan vuosina 1870/1871. Kaiken kaikkiaan August Klughardtia pidetään melko konservatiivisena säveltäjänä huolimatta hänen kiinnostuksestaan moderneja suuntauksia kohtaan. Nykyään suurin osa Klughardtin säveltuotannosta on lähes unohdettu. Vain hänen sellokonserttonsa, Schilfliedernsä (Reed Songs) sekä puhallinkvintettoansa soitetaan silloin tällöin.
Vuodesta 1882 elämänsä loppuun saakka August Klughardt toimi musiikin johtajana Dessaun hovissa. Klughardt johti vuosina 1892 ja 1893 säveltäjä Richard Wagnerin teoksen Der Ring des Nibelungen. August Klughardt sai viimeisinä elinvuosinaan useita tunnustuksia: mm. hänet nimitettiin Berliinin taideakatemian jäseneksi vuonna 1898 ja Erlangenin yliopiston kunniatohtoriksi. Häntä pyydettiin samoin ohjaamaan Berliiniin Singakademie-tapahtumaa, mutta Klughardt hylkäsi tarjouksen. August Klughardt kuoli vain 54-vuotiaana yllättäen Roßlaussa.
Faunien Iltapäivän kamarimusiikkikonsertissa Tampere-talon pienessä salissa sunnuntaina 14.1.2024 klo 15 Tampere Filharmonian muusikot soittivat säveltäjä August Klughardtin Puhallinkvinteton op. 79 C-duuri. Puhallinkvinteton soittivat kamarimusiikkikonsertossa Nina Johnson (huilu), Heikki Pöyhönen (oboe), Reetta Näätänen (klarinetti), Pauliina Koskela (käyrätorvi) ja Marcin Wosinski (fagotti).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti