Karl Rudolf Walden
Kenraali Karl Rudolf Walden syntyi 1.12.1878 Helsingin Kaivopuiston huvilassa nro 14. Rudolf Waldenin isä oli laamannina toiminut Walfrid Emanuel Waldén (s. 24.10.1838 Hauho ja k. 17.7.1912 Tampere), Helsingin tuomiokunnan tuomari, ja äiti oli Ruotsista lähtöisin oleva Mathilda Kristina Sommelius (s. 14.9.1842 Holmsätra, Järfälla, Ruotsi ja k. 1914 Jämsä). Rudolf Waldenin isoisän isä oli Laukaan kirkkoherrana 31.12.1838 kuollut lääninrovasti Emanuel Josefsson Waldén (s. 2.9.1772 Kylmäkoski, Akaa). Rovasti Emanuel Waldénin isä oli talonpoika Jooseppi, Hautaan kartanon mylläri, joka oli kotoisin Messukylästä. Joosepin vaimo, Maria Henrikintytär Kurki, oli Kurjen tyttäriä Vesilahdelta. Joosepin ja Marian lapsista vanhempi Herman ja nuorempi Emanuel lähtivät opiskelemaan Turun yliopistoon keväällä 1789. Herman opiskeli lakia ja Emanuel ahkeroi jumaluusopin kimpussa. Tuolloin heidän sukunimensä oli Waldenius.
Vuonna 1795 Emanuel Waldén vihittiin Porvoossa papiksi. Hän palveli alkuun apupappina eri seurakunnissa. Kappalaisena hän kunnostautui Karstulassa, Hauholla ja Lammilla, kunnes vuonna 1830 sai Laukaan suuren pastoraatin. Emanuel Waldén oli kahdesti avioliitossa; ensimmäinen puoliso, Beata Katarina Streng (s. 1.5.1772 Pappilanmäki, Porvoo ja k. 13.2.1809 Karstula), lahjoitti Emanuelille kuusi lasta. Toinen puoliso oli Maria Margareta Winter (s. 12.4.1782 ja k. 1.6.1853 Porvoo).
Ensimmäisen avioliiton vanhin poika, Viktor Emanuel Waldén, oli Rudolf Waldenin isoisä. Beata Katarina Strengin puolelta suvun esi-isiä oli mm. hakkapeliittana tunnettu Arvid Tandefelt (k. 1656), joka aateloitiin vuonna 1650 kuningatar Kristiinan toimesta. 17.2.1650 hän sai säterivapauden Sysmän Voipaalaan. Taisteluissa menettämiensä hampaiden vuoksi hän sai aateloituna nimen Tandefelt ja samasta syystä sukuvaakunassa on kolme hammasta ja kuula. Arvid Tandefelt omisti Rapalan kartanon yhdessä veljensä Henrik Henrikinpoika Tandefeltin kanssa. Hän myi osuutensa Rapalan kartanosta vuonna 1654 veljenpojalleen, Sigfrid Henrikinpoika Rapalalle.
Viktor Emanuel Waldén (s. 21.5.1799 Peldoniemi, Karstula ja k. 17.12.1883 Jämsä) opiskeli Turun yliopistossa vuodesta 1819 lakia. Valmistuttuaan Turun yliopistosta hän toimi erilaisissa tuomarintehtävissä Hämeen maaseudulla. Vuonna 1829 hän solmi avioliiton Charlotta Sofia Jylénin (1806-1891) kanssa, joka polveutui Jyly-nimisestä turkulaisesta talosta. Viktor Emanuel Waldén kuoli ollessaan maanjako-oikeuden puheenjohtajana Jämsässä 17.12.1883. Varatuomari Viktor Emanuel Waldénin perheessä oli kolme lasta, jotka kaikki syntyivät Hauholla. Lapsista nuorin oli Walfrid Emanuel Waldén (s. 24.10.1838 Hauho ja k. 17.7.1912 Tampere), Rudolf Waldenin isä. Walfrid Emanuel Waldén kävi koulunsa Hämeenlinnassa ja Porvoossa, jossa Waldénin opettajana toimi mm. Johan Ludvig Runeberg (s. 5.2.1804 Pietarsaari ja k. 6.5.1877 Porvoo) ja luokkatoverina oli mm. Runebergin poika, kuvanveistäjä Walter Magnus Runeberg (s. 29.12.1838 Porvoo ja k. 23.12.1920 Helsinki).
Walfrid Emanuel Waldén aloitti juridiikan opiskelun vuonna 1858 Helsingin yliopistossa. Keväällä 1862 hän suoritti tuomarintutkinnon. Tämän jälkeen hän pääsi auskultattiksi Turun hovioikeuteen. Palveltuaan Turussa puolen kolmatta vuotta hän sai varatuomarin arvon jouluna 1864. Edelleen hän jatkoi Turun hovioikeudessa päämäränään tuomarinura. Vakansseja vain ei ollut tarjolla, joten eteneminen uralla oli tahmeaa. Walfrid Emanuel Waldén suoritti vuonna 1866 kameraalitutkinnon ja vasta vuonna 1868 hän sai ensimmäisen vakinaisen hovioikeudenviran, kun hän pääsi hovioikeuden kanslistiksi.
Walfrid Emanuel Waldén tutustui aivan sattumalta Turussa nuoreen ruotsinmaalaiseen leskeen, Mathilda Kristina Ekstamiin (s. 14.9.1842 Holmsätra, Ruotsi ja k. 1914 Jämsä), joka oli jäänyt leskeksi Karl Israel Ekstamista. He avioituivat vuonna 1870. Mathilda oli lähtöisin Itägöötanmaalta, Malgesandan pitäjästä. 1600-luvun alkupuolella siellä viljeli Somvikin tilaa muuan Nils-niminen talonpoika, joka laittoi oman poikansa, Magnuksen, oppiin kouluun. Magnus Nicolaista tuli sittemmin kirkkoherra ja tunnetun sivistyssuvun kantaisä. Kirkkoherra alkoi käyttää sukunimeä Sommelius, kotiseutunsa suuren järven Sommenin mukaan. Sommelius-suvun jäsenet ovat kunnostautuneet etupäässä kirkon, yliopiston ja opetuslaitoksen palveluksessa sekä tuomareina, lääkäreinä ja postimestareina. Toiset suvun jäsenistä ovat toimineet liikemiehinä ja siinä ohessa keränneet varsin merkittävät omaisuudet itselleen.
Merkittävin suvun jäsen lienee ollut Lundin yliopiston kirjastonhoitaja, orientalisti ja oppihistorian professori Gustaf Sommelius (1726-1800), joka jäi isättömäksi viisivuotiaana. Hänen setänsä, Lundin kaupunginjohtaja Gustaf Sommelius, kasvatti pojan omaksi lapsekseen. Poika aloitti koulun Lundissa ja meni yliopistoon vuonna 1742. Dekaani ja myöhempi piispa, Johan Engeströn otti Gustaf Sommeliuksen omien poikiensa opettajaksi vuonna 1746 ja matkasi heidän kanssaan Uppsalaan seuraavana vuonna. Gustaf Sommelius poistui Uppsalasta vuonna 1748 ja matkasi Saksaan Greifswaldin yliopistoon – joka oli perustettu jo vuonna 1456 – ja suoritti siellä maisterin tutkinnon samana vuonna.
Sommelius nimitettiin vuonna 1749 itäisten ja kreikkalaisten kielten apulaisprofessoriksi Lundin yliopistoon ja vuonna 1751 hänet nimitettiin opettajaksi Lundin katedraalikouluun. Vuonna 1756 hänet ylennettiin luennoitsijan tehtävään ja samana vuonna hän sai valtakirjan koulun rehtorin tehtävään. Gustaf Sommelius sai professorin arvonimen vuonna 1763 ja vuonna 1767 hänet nimettiin Lundin yliopiston kirjastonhoitajaksi. Hän julkaisi kaikkiaan 410 väitöskirjaa ja käytti laajoja tietojaan luennoissaan. Hän kävi myös hyvin laajaa kirjeenvaihtoa aikansa oppineitten kanssa, kuten mm. fennofiili ja Turun akatemian professori ja kirjastonhoitaja Henrik Gabriel Porthanin (s. 8.11.1739 Viitasaari ja k. 16.3.1804 Turku) ja Turun akatemian lainopin professori Matthias Caloniuksen (s. 7.1.1738 Saarijärvi ja k. 13.9.1817 Helsinki) kanssa. Gustaf Sommeliuksen aviopuoliso oli Gertrud Dorotea Held (s. 14.2.1736 ja k. 19.9.1821 Lund).
Professori Gustaf Sommeliuksen pojanpoika, runoilija ja vapaustaistelija Gustaf Laurentius Sommelius (s. 19.10.1811 Blekinge, Ruotsi ja k. 5.6.1848 Dybbøl, Tanska) oli Rudolf Waldenin äidin isä. Gustaf Laurentius Sommeliuksen isä, Johan Reinhold Sommelius (s. 25.7.1770 Lund ja k. 23.6.1841 Hjärsås), toimi Mörrumissa kirkkoherrana. Kirkkoherran aviopuoliso oli Carolina Gustava Trägårdh (s. 30.12.1777 Gessie ja k. 5.1.1829 Mörrum). Johan Reinhold Sommeliuksen parantumattoman sairauden vuoksi Gustaf Laurentius Sommellius joutui jo varhain pois kotoa. Hän opiskeli jonkin aikaa Lundissa, mutta antautui sitten sotilasuralle. Karlbergin sotilaskoulun käytyään hän palveli luutnanttina Älvsborgin rykmentissä Boråsissa. Hän oli sisäisen myllerryksen ahdistama mies, levoton ja rauhaton sielu, joka ei tullut toimeen oikein missään eikä kenenkään kanssa.
Gustaf Laurentius Sommelius oli naimaton, mutta hänellä Korolina Wilhelmina Bromanin kanssa yhteinen tytär, Mathilda Kristina Sommelius, Rudolf Waldenin äiti. Gustaf Laurentius Sommelius alkoi pukea ajatuksiaan runoihin; hän ihaili suunnattomasti englantilaista lordi Byronia (George Noel Gordon Byron, s. 22.1.1788 Lontoo ja k. 19.4.1824 Mesolongi, Kreikka) sekä oman aikansa sotilasrunoutta. Vuonna 1848 puhkesi sota Preussin ja Tanskan välillä, johon Gustaf Laurentius Sommelius lähti taistelemaan. Sotaretkensä neljäntena päivänä hän kaatui Dybbölin taistelussa. Myöhemmin taistelupaikalle, johon Gustaf Laurentius Sommelius kaatui, pystytettiin muistokivi.
Isän sankarikuoleman jälkeen toimitettiin neljävuotiaalle Mathilda Kristinalle upea kymmenien tuhansien tanskalaisten allekirjoittama adressi, jonka Mathilda säilytti kalliina aarteenaan ja joka sittemmin kulkeutui hänen keskimmäisen poikansa, Rudolf Waldenin, haltuun. Mathilda Kristina Sommelius kasvoi isänsä sukulaisten hoivissa, pääasiassa Tukholmassa. Hän solmi avioliiton vuonna 1863 konttoristi Karl Israel Ekstamin kanssa. Nuoripari muutti heti häiden jälkeen tuoreeltaan Suomeen, Tampereelle, josta Karl Ekstam sai työpaikan. Vuonna 1867 Karl Elstam menehtyi kuitenkin lavantautiin, joka tuolloin korjasi satoa Suomessa. Nuori leski, Mathilda Kristina Ekstam, halusi kuljettaa miehensä kylmenneen ruumiin Tukholmaan, mutta matka pysähtyi Turkuun, sillä ruumista ei otettu mukaan laivaan muuta kuin sinkkiarkussa.
Karl Ekstam maalliset jäännökset haudattiin Turkuun ja leski jättäytyi myös Turkuun olemaan. Leskellä oli Turussa tuttuja, kuten mm. farmaseutti Thomas Wilhelm Clayhills (s. 3.3.1844 Tampere ja k. 20.5.1908 Tampere). Clayhillsin vanhemmat olivat Tallinnassa syntynyt, alkujaan skotlantilaista sukua edustanut kauppias Thomas Clayhills (1789-1866) ja Helena Jylén (1801-1872). Clayhillsin isä toimi Tampereella Frenckellin paperitehtaan johtajana vuosina 1832-1847. Clayhills opiskeli farmasiaa Suomessa ja Pietarissa, ja valmistui farmaseutiksi vuonna 1863 ja proviisoriksi vuonna 1872.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti